The Qube Saga: Another Attack on the Oromo People

By: Tullu Liban

The change to Qube sequence has gone virial on social and mainstream media this time around. OPDO officials came out on TV screen to deny and or defend the change in a hair-raising way. One of the defenders who appeared on Oromia Radio and Television (who presumably presented himself as a language scholar), tried to explain the “rational” of the Qube change, though implausibly. He mentioned 5 points, defined as reading components viz. phonological awareness, grapho-phonemic awareness, fluency, vocabulary and comprehension.
There are plenty of reasons that retrigger linguistic and pedagogical questions in these claims. Are they really the causes to change the sequence of Oromo alphabet? The OPDO officials/experts denied the change to ABCD sequence in Afan Oromo curriculum. However, they couldn’t hide that the teaching method for Afan Oromo from grade 1 to 8 has been changed as far as Oromo language teaching is concerned. What does that mean? On the one hand they say Oromo alphabet order is not changed. On the other they tell us the order is changed from ABCD to LAGM? Are they confused or try to confuse us? Leaving aside the denial tricks, let us raise some mechanical (writing), linguistic and pedagogical points.

1. The issue of mechanics (grapho-phonemics)

The OPDO TV panellists said “L” letter is the simplest sign for children to write. As we all know, Qube alphabet has got two sets of signs, which are different in shape-small and capital (lower case and upper case). Which of the signs the OPDO linguists are talking about “l” or “L”? If they are talking about small “l”, yes, one needs to write only one vertical line and if that is the case what should logically follow is ‘i’ not “a” or A, then “j” not, “g” or “G”. If they are talking about capital “L, it needs to draw two lines, vertical and horizontal and connect them at the bottom end, and the logic of simplicity becomes questionable. In that case one may probably accept the logic of drawing two lines to write “A” capital. But it needs three lines, the two which form a coned shape and connected them at the middle by another line. Worse, yet, “g” or “G” are entirely different in shape from both “L” and “A”. Where is the mechanics of simplicity, then? This fact automatically dismisses the simplicity of visual and mechanical logic claimed for writing the letters.

2. The issue of frequency of “L” sound (phonological awareness)

The magic of “L” sound in Afan Oromo is simply a surprise for one to believe. What is the magic for frequency of an “L” sound in Afan Oromo? What special linguistic quality makes it appear repeatedly when all sounds have equal value in the language? Moreover, in which text and in how many written materials the magic sound occurred in the so-called Primerpro software? What is the factor that triggered the recurrence of an “L” sound? Even if that is true, can an expert experiment become a cause to change a nation’s curriculum? There is no sufficient evidence as yet provided by the OPDO “experts” to defend their “discovery”.

3. Reading components?

The OPDO “expert” claimed fluency, vocabulary and comprehension has stirred the change to alphabetical order. These concepts have nothing to do with alphabet teaching or ability of alphabet discrimination. Alphabet is learned in preschool classes and in the case of rural Ethiopia in grade one. Alphabet teaching is not an all time exercise (from grade 1-8). However, fluency in reading, vocabulary mastery and comprehension skills are a lifetime exercise. How on earth these components serve to change sequence of a language alphabet. How much can kids read at grade one in a country like Ethiopia and what does it have with the shapes of alphabets?

4. A Counter argument

If one tries to group sounds, here is linguistic argument. One can arrange sounds based on linguistic features, in their point and manner of articulation instead of the shape of the letters that represent them. For instance, one can argue “K”, “G and “Q” are produced in the same area in oral cavity, so it is easy for children to memorize them if they are put in sequence in alphabet teaching. The same logic works for “T” and “X” of Oromo Qube and “S” and “Sh” alike. Thus, the change made to Afan Oromo alphabet has nothing to do with linguistic features.

5. Confusion of alphabets in two languages

The OPDO officials/experts talked that English alphabets will continue to be taught to children in the natural order of ABCD. As we all know, English teaching starts in grade one in Ethiopian schools. One can imagine the benefit of learning the alphabets in the two languages alike. Why do they create this confusion to children, while it is not in the interest of the children (as we watched on Oromia Television a teacher in Sululta reflecting students’ dissatisfaction and that of the teachers with the confusion of changing the alphabets)?

6. The psycholinguistic factor

One of the TV interviewees was heard saying psycholinguistic method was one of the factors that triggered the change (means, cognitive faculty captures simple words than complex ones). Apparently this claim sounds logical. But what has it got with learning “l” first and “a” next? Is “a” difficult than “l”? Dr. Firdisa Jabessa, an established educator at Addis Ababa University, told a journalist while asked the change OPDO made to Qube, that children first pronounce “A” and “B” when they learn talking at toddler stage, not “L”. They start with “Aba”. This is true for all children in the world.

7. The socio-linguistic factor
Since the coming to effect of Qube, Oromos know Qube in the order they have learnt it from day one of their acquaintance with the writing system. Kids chanted ABCD, renowned singers including Ali Birra, produced pieces of lyrics and Oromos across the world cherished ABCD unanimously. Why the TPLF masters and OPDO surrogates want to intervene in this public business? Don’t they know, the level of Oromo attachment to the Qube issue?

8. Detachment from the world
One would hardly believe that Oromo children are less intelligent than the children around the world to learn their alphabet. There is no a story of similar step where countries or communities changed their regular alphabet to teach them to their children. Alphabet teaching is not a rocket science. It needs a lot of elements to help children identify alphabets and read texts properly. Therefore, to alter the order of alphabets known to the world has nothing to do with teaching letters.
Aleqa Kidanewold Kifle, an Amharic lexicographer argues (may be before 50 years back) that Amharic should change its alphabet order from “ሀ ለ” to “አ በ ገ ደ” because the world alphabets start with “A”.

9. The true reason for kids to fail to identify alphabets

One of the scary reasons is that the majority of kids in Oromia are unable to read and write when they complete first cycle school (grades 1-4) is a policy issue. This fact is boldly told to the public by one of the OPDO officials during the TV briefing, though those who are aware of the current Ethiopian education system prettily know it. The major problem here is the so-called self-contained system where one teacher is assigned for the kids to teach all subjects in the first cycle.
Moreover, there are a lot of factors that affect the learning-teaching process at this formative stage, some of which are lack of well trained teachers, teacher-student ratio (up to 80 students in a class room), textbook-student ration, lack of pedagogical facilities such as teaching aids, (fillip chart, flash card, picture books, realia, paly boars etc.), lack of motivation from the part of the teachers, lack of incentive and party membership nepotism, lack of academic freedom among others

10. Preschool policy
The Ethiopian education system is devoid of a preschool policy. There are no publicly funded preschools or kindergartens in Ethiopia. Cities have an assortment of private preschools and kindergartens but there are fewer or no institutions in rural areas. Typically, the children from poor, urban families or those living in rural areas do not attend preschool at all. That means, children enter grade one before learning how to pronounce and spell sounds. This is a country where 85% of the population lives in rural areas and there is not policy as to how to teach basic alphabets and arithmetic to the kids and there are no preschool institutions. Therefore, one can see no liability in the order of Afan Oromo alphabet for the failure of children to read or write.

11. The undercover project
The fact lies somewhere. The change that OPDO made changes to Qube is a political intrigue, which is part and parcel of destabilizing the Oromo society. Known to all, the OPDO goons would not take any policy initiative by their own be it bad or good. The project owners are the TPLF masters. They want to narrow every space they believe benefiting and promoting Oromia. Afan Oromo is a big capital and a unifying force. TPLF wants to infiltrate in this business and disrupt the pace and progress of Afan Oromo development.

Hariiroon Itoophiyaa fi Suudaan Kibbaa hammaataa dhufuun qabsoo hidhannoof foddaa saaqa

Hariiroon motummaan Itoophiyaa fi Suudaan Kibbaa (SK) jidduu jiru hammaataa fi mi’aa fixataa dhufeera. Mootummooni lamaanuu wolhimataa, wolkomataa fi gocha woliitti obsa fixataati kan dhufan. Salvaa Kiir, pirezidaantiin SK, tibbana Masrii gayee deebi’uun isaa shakkii yeroo dheeraadhaaf Itoophiyaa fi SK wolirraa qabaataa turan dhugoomseera.

Hariiroon dippiloomaasii Itoophiyaa fi Suudaan Kibbaa jidduu jiru haalaan dadhabaadha. Mootummaan lamaan yeroo kanatti wolitti gaarriffatu; hidhii walitti ciniinnatu. Itoophiyaan ambaasaadara Suudaan Kibbaa ari’uunis gabaafamee jira. Suudaan Kibbaa garuu dhugaa miit jetti. Michummaan Suudaan Kibbaa Kaayiroo waliin eegalte akka shira hidhaa Abbayyaa gufachiisuuf xaxameetti kan ilaallame, ija Abbaay Tsahaayyee fa’aan. Kana malees Suudaan Kibbaa, jaarmayaalee mootummaa Woyyaanee hidhannoodhaan dhabamsiisuu hawwaniif doohannoo laatteerti ykn laatuudhaaf fedhii agarsiisteerti oduun jedhu gara Jubaatii bayuu eegaleera. Kuni hangam dhugaa akka ta’e ammatti mirkaneeffachuudhaaf rakkisaadha. Garuu, yeroo kanatti qilleensi siyaasaa keessaa fi alaa bubbisu hundi Woyyaanetti kan fidaa jiru bowwoo qofa jedhu taajjabdoonni.

Rakkoon Suudaan Kibbaa, garee Salvaa Kiirii fi Riik Mashaar jidduu yeroo dheeraadhaaf ture, sodaa fi aabjuu mootummaa Woyyaanee isa yeroo dheeraa dhugoomsaa dhufeera. Itoophiyaan yeroo addaddatti, dhimma Suudan Kibbaa keessa harka naqataa fi waa’ee araara SK dubbataa turteerti. Yeroo kana gootu rakkoo fi naga dhabuun Suudaan Kibbaa Woyyaanee yaachsiee miti. Mootummaa naga argamsiisuuf hojjatau, isa mirga namaa fi dimokraasii argasmiisuuf tattaafatu taées miti. Jeeqamuun Suudaan Kibbaa humnoota akka ABO fi G7 doohannaa argamsiisa- deeebíanii miilaan akka gadi dhaabatan taasisa sodaa jedhu. Aabjuu kana kan Woyyaanee ganna hedduuf hirriba dhabsiise dhimma Suudaan Kibbaa keessa harka, miilaa fi waraana isii akka naqxu kan taasise.

Jarmayaaleen qawweedhaan Woyyaanee kuffisuuf carraaqan yeroo heddu biyya ollaa doohannaa isaaniif laattu dhabuun qabsoo geggeessan qancarsuu isaa dubbattu. Suudaan Kibbaa fi Itoophiyaa, akkasumas Masrii fi Itoophiyaa jidduu hariiroon jiru sadarkaa baay’ee hamaa jedhamu irra gayuun isaa amma ifatti bayeera. Kana booda, ABO fi G7 foddaa carraa banamaa jirtu kanaan hulluuqanii seenu moo hanga balballi guutummatti saaqamu taa’anii eeguun gaafii hundaati.

Jalqaba kan maxxanfame: Awash Post  irratti

 

Xalayaa Banaa Hogganoota ABO, ADO, ABO Tokkoomee fi KWOf

Yaya Beshir  (Boruu Barraaqaa, Dubbataa ABO duraanii irraa)

Obbo Daawud Ibsaa, hogganaa Adda Bilisummaa Oromoo
Obbo Leencoo Lataa, hogganaa Adda Dimokraatawaa Oromoo
Obbo Abbaa Nagaa Jaarraa, hogganaa Adda Bilisummaa Oromoo Tokkoomee
Janaraal Kamaal Galchuu, hogganaa Kallacha Walabummaa Oromiyaa

Nageenyi jaallummaa haa dursu. Itti aansuun dhimma xalayaa banaa kana isinii barreessuuf na dirqettin gabaabsee seena. Akkuma beekamu Addi Bilisummaa Oromoo bara ummanni Oromoo dukkanaan liqimfame san keessatti dungoo abdii tahee dhalate. Dungoon abdii Oromoo sunis bubbee diinotaa kan isii dhamsuuf bahaa dhihaan, kaabaa kibbaan itti hafuursan meeqaatam dandamattee odoo iftuu har’a geesse. Kanaafuu warra dungoon sabboonummaa ABOdhaan qabsiifame sun ija baneefis tahee dhaloonni haaraan eega dungoon sun qabattee booda dhalatee keessatti of bare hundi maqaa ‘ABO’ jedhu kanaaf jaalalaa fi galata guddaa qaba. Dhaloota dantaa Oromoo fi Oromiyaa irratti halagaa kamiinuu waliin araara hin teenye haaraya argamsiisuu irratti gumaachi Adda Bilisummaa Oromoo hiriyaa hin qabu. Kanaaf jecha ABOn eega sadarkaan dammaqiinsa ummata Oromoo daalifee booda akka dhaaba siyaasaa kallacha qabsoo tahe tokkotti jaalatamuu, abdatamuu fi kabajamuu bira dabree, akka hafuura Oromummaatti fudhatamuun kan haalamuu miti. Kana keessatti ammoo hoggana irraa qabee hanga miseensa leexaatti kanneen surraa kana fakkaatu dhaabicha gonfuu keessatti qooda qabdan hundi galata seenaan hin daganne qabdu.

Haa tahu malee baroota as kaluu kana, surraan ABO ulfaataan sun akka ummanni Oromoo abdatutti sadarkaa isaa eegee qooda hoggansa qabsoo irraa eegamu gumaachuu hin dandeenye. Gaafa bara 2001 keessa ‘ABO Qaama Cehumsaa’ fi ‘ABO Shanee Gumii’ jedhamee bakka lamatti cabuu irraa qabee keessi isaa ititee hin beeku. Jaarmayoonni lama fi sanii ol maqaa dhaaba tokkichaa fi alaabaa tokkichaa wal harkatti qabuu eegaluun, abdii ummanni Oromoo dhaaba guddicha kana irratti qabu tokko jedhee madeessuu eegale. Sana duras taanaan bara 1978 irraa qabee dhaaba kana irraa murnoonni cabanii deemuun waanuma ture tahu illee, alaabaa tokkoo fi maqaa tokkicha wal harkatti qabanii wal afoo dhaabbachuun hanga bara 2001tti hin turre.

Sanii as bara 2008 fi 2012 waan tahes walumaanuu quba qabna. Dhaabonni afran xalayaan banaan tun isin laallattu illeen dhalachuun sababuma olitti yaadachiifame irraa ti. Keessattuu waldiddaa bara 2008 dhalate booda tahuun ifaa dha. Muuxannoo gaddisiisaa keessa dabarre kana hubanneerra yoo taheef dhugaa hin haalamne tokko agarra. Gargar cabuun al tokko dhalatu daranuu caccabiinsa dabalataaf karaa banaa deeme malee eenyu illee eenyuunuu akka injifatu hin dandeessifne. Fakkeenyaaf, Qaama Cehumsaa fi Shanee jedhamuun gargar cabiinsa bara 2001 dhalate haa laallu. Qaamni Cehumsaa bara san gurmuu qabsaayota gameeyyii kumootaan lakkaayaman jajjaboo qabatee addatti bahe. Lakkuma bubbuluun haphataa deemee bara 2014 keessa hangi xiqqaan qofti qaama Shanee Gumiitiin walitti araarame jedhame. Kumoota bara 2001 Qaama Cehumsaa waliin bahan keessaa meeqatu araara bara 2014 booda caasaa walootti deebi’e jennee yoo gaafanne lakkoofsa qubaa hin caalani. Har’a hogganoonni, qondaalonnii fi miseensonni gameeyyiin ABO waggaa 15 dura maqaan isaanii ummata biratti beekamuu ture araara bara 2014 tahe jedhamu san keessa jiru natti hin fakkaatu. Kasaaraan hayyootaa fi hogganoota warraaqoo kasaarre guddaan tokko isa kana.

Itti aansee bara 2008 ABOn Shanee Gumii gargar caphiinsa irra-rifaasisaa biraa mudate. Gargar caphiinsi bara kanatti tahe dhaabicha hanga hundeetti raase. Rakkoo bara kanatti dhalate wanni adda godhu qaamni gargar bahe lamaanuu (Shanees tahe Jijjiiramni) of keessatti caccabiinsa mata mataa isaanii keessumsiisuu isaaniiti. ABOn Jijjiiramaa bara 2008-2015 gidduutti bakka afur caalaatti gargar caccabuu mudate. Warra xalayaan banaan tun laaltu keessaa lama, jechuunis, Addi Bilisummaa Oromoo Tokkoomee fi Kallachi Walabummaa Oromiyaa illeen kanuma keessaa akka dhalatan ifaa dha. Gariin miseensota qaama kanaa murna kamuu irraa abdii muratanii manatti galuunis dhugaa dha. Jara gargar deddeeme kana keessttis eenyu illee eenyuunuu hin injifanne. ABOn Shanees gama isaatiin bara 2012 keessa gargar cabiinsa dabalataan isa keessatti dhalateen hogganoota, qondaalotaa fi miseensota gameeyyii jajjaboo dhabe. Warra kanaa fi warra ABO Jijjiiramaa labsee ture garii irraa ADOtu dhalate. Gargar deeminsa kana keessattis eenyu illee eenyuunuu hin injifanne.

Gargar cabiinsi lakkoofnu kun hundinuu kasaaraa qabsoo Oromoo malee milkii homaatuu hin gumaachine. Bu’aan argame yoo jiraate, kasaaraa lubbuu namaa (loss of life), kasaaraa dhala namaa (loss of human resources), kasaaraa hamilee, kasaaraa dinagdee, kasaaraa waraanaa, kasaaraa siyaasaa, kasaaraa dippilomaasii fi kasaaraa yeroo ti. Kasaaraaleen kun cufti walitti ida’amanii surraa ABO isa sodaatamaa fi kabajamaa durii san akka malee dhoran. Yaaddoon duraan diinni dhaaba kana irratti qabaachaa ture gara tuffiitti akka jijjiiramu gumaachan. Maqaa ABO adda addaa himachuun kun halagoonni akka gammadanii nutti kolfanii fi sabni keenya ammoo akka gaddee boquu gad gombifatu godhe. Hayyonni Oromoo diinaaf summii tahan kumaatamni kan silaa gaaddisa ABO guddicha jalatti hiriiranii raajii hojjechuu danda’an, dhaaba kana irraa abdii dhabanii mana manatti akka galan dirqe. Kanneen matayyaadhaan qabsootti jiranis akka gumaachi isaanii walitti gumaawee injifannoo jabaa fi murteessaa hin galmeessine danqe.

Haa tahuutii har’as taanaan ummanni Oromoo hogganoota gargar caccabuu aadeffatan irraa komii guddoo haa qabaatu malee, maqaa ‘ABO’ jedhu irraa abdii hin muranne, yoomuu hin muratus. Biyya keessattis tahee biyyoota alaatti alaabaa fi maqaa ABO akka kudhaamaatti fannifachuun mallattoo sabboonummaa Oromoonni ittiin diddaa sirna cunqursaa ibsatanii dha. Ilmaan Oromoo biyya keessaa diinaan hudha wal qabaa jiran alaabaa dhaaba kanaa sodaa tokko malee guyyuu diina dura afarsuudhaan ‘Abbaan Biyyaa ABO dha’ jechuun itti himaa jirani. Sabboontonni Oromoo matayyaadhaanis tahee gareedhaan diina irratti hojjetanii wayta dhiibbaa uuman hundumaa ‘isin ABO dha’ jedhamanii diina biratti abaaramuunis beekamaa dha. Jagnoonni sabaa kun hundi garuu miseensa ABO isa har’a bakka meeqatti cabee jiru kanaa tahaniif miti. Murna ala kanatti gargar caccabetu wal qoqqooda malee saba keenya biyya jiruu fi halagaa biratti dhalli quuqama Oromummaa qabu cuftuu ABO dha.

Kana fakkeenya muraasaan ibsuun ni danda’ama. Baqqalaa Garbaa fi jaallan isaa hogganoota OFC malee miseensota ABO miti. Garuu Wayyaaneen akka ABOtti yakkitee hiite. Jawar Mohammed bara 2013 keessa akka mataa isaatti Al Jazeeraa irratti wayta dubbate sabboonaa Oromoo tokko malee miseensa ABO gargar caccabee kana hin turre. Garuu Habashoonni ‘ONEG’ jedhanii hanga har’aattuu itti duulan. Leencoo Baatii ADO bakka bu’ee torbaan muraasa dura achuma Al Jazeeraa irratti wayta dhihaate akka qaama ABO tahetti Geetaachoo Raddaatiin itti dutame. Kan biraa hafnaan nama lammaffaa Blue Party kan ture Yoonaataan T. Raggaasaa Oromoo waan taheef qofa qeeqa quuqama Oromummaa of keessaa qabu waan katabeef ‘ONEG’ jedhamee mana hidhaa jira. Habashoota deeggartoota isaa turan birattis maqaa kanaan jibbameera. Kanaafuu har’a jaalatamus jibbamus sabboonummaan Oromummaa bifa kamiiyyuu ABOummaa dha. ABOn hoggana ititaa fi murtaa lolee lolchiisu haa dhabu malee maqaan isaa har’as akkuma odaa isaa dagaagaa dha. Maqaan isaa akka dagaagee bara baraan jiraatu kan godhe ammoo yoo xiqqaate hojii qabsoo baroota dabran keessan hojjetamaniin dhaloota qubee diinaaf hin sarmine horachuu isaa ti. Kanaafuu dhaloonni qubee kamuu hanga quuqama Oromummaa qabaatetti ABO dha.

Haa tahu malee isin kanneen har’a ABO natu hogganaa jira malee sii miti waliin jettanii gaaddisa tokko jalatti hiriiruu dadhabdan dhugaa guddaa kana waan hubattan hin fakkaatu. Injifannoo qabsoo dabreen horatametti abbaa tahuuf haqa qabaattanillee, injifannoo haaraa ummanni wayta ammaa isin irraa eegu galmeessitanii qabsicha boqonnaa itti aanutti ceesisuuf hiriiras tahee gahummaa jaarmayummaa abdachiisaa irra hin jirtan. Dhaaba umrii ganna 40 olii qabu kana boqonnaa itti aanutti ceesisuun hafnaan, bakka waggaa 15 dura turetti deebisuunuu waan hin yaadamne isinitti tahe. Yeroo ammaa qabsoon Oromoo gommaa dhaloota haaraatiin ofumaan of dura konkolaataa jira malee, qooda hogganummaa isin wayta ammaa kana tarree duraatti baatanii gumaachaa jirtaniini jechuun ulfaataa dha. Dhaloota guddisa ABO tahetu seenaa hojjechaa jira. ABOn akka maqaatti har’as sodaatamaa dha. Jabaatus laafus ummata isaa biratti mararfatamaa dha. Maqaan kun matuma isaatti qabsichaaf jaboo gumaachaa jira tahuyyuu, hogganoonni isaa gargar caccaban garuu guddinaa fi sansakkaa maqichaatiin wal gituun gonkumaa hin danda’amneef.

Jaallan keenya kabajamoo !

Yeroon keessa jirru kun gara tokkoon yeroo itti sagaleen Oromoo kan yoomiiyyuu caalaa sodaatamaa deemaa jiruu dha. Gama kaaniin ammoo yeroo itti diinni ‘tokkummaa hin qabani; jaarmayaa ititaa hanga hin qabnetti ofumaaf wacu malee homaa nun godhani’ jechuun nu tuffatee biyya keenya irratti nu salphisaa jiruu dha. Sagaleen Oromoo akka sodaatamaa deemu kan godhe sabboonummaan Oromoo daraaree sadarkaa murteessaa irra gahuu isaa ti. Ummata miliyoonaan dammaqee ‘kana booda hin bitamnu’ jechuun sodaa moohate qabaachuu dandeenyeerra. Kun injifannoo guddaa dha. Dhaabni keenya ABOn dhufa Wayyaanee dura Oromoo of irraanfatee fi wal wallaaleen ati Oromoo dha jedhee Oromummaa barsiisuuf yeroo dheeraa akka wareege isin jalaa dhokataa miti. Wareegamni qabsoo gaafasii sun har’a asheetee firii godhatee jira waan taheef qabsaayota gumaacha bara sanii keessaa qooda qabdan maraaf galataa fi ulfina olaanan qaba.

Haa tahu malee har’a akka hogganaatti eessa jirra jedhaa wal gaafadhaa. Jaarmayaa jabaa miliyoonota dammaqan kana hiriirsee seenaa hojjechuuf irree gahaa qabu ijaaruutti hin jirtani. Haala amma jirru keessatti osoo diinni raajii wayiitiin aangoo irraa bu’e jedhamee, caasaa ititaa Oromiyaa ittiin toyattan harkaa hin qabdani. ABOn dur bara dukkanaa sanayyuu Oromoo maraaf daaw’itii tahuutti beekama ture. Kan dhalli Oromoo kutaa kamiiyyuu isa keessatti of argu ture. Har’a wayta silaa sabboonummaan daraaree Oromiyaa waliin gahe kanatti jaarmayaalee har’a akka ABOtti of waamaa jirtanis tahee kanneen addatti baatanii maqaa haaraya moggaafattan keessatti sun hin mul’atu. Gariin keessan akka naannootti wal qoqqooduu fi wal irraa qoollifachuudhaan gurmooftanii dhagaa walitti darbaa jirtan.

Walumaa galatti haalli isin keessa jirtan qabsoo ummata keenyaa kan guyyaa guyyaatti lubbuu jagnoota meeqaa kitimaa deemaa jiru kana galiin gahuuf qooda hogganummaa quufsaa kennuu kan danda’aa jiruu miti. Sababni isaas :
1. Murna itti mataa taatan qabattanii walitti dhuftanii qabsoo saba guddaa dammaqe kanaa hogganuu ni dandeessuu fi hin dandeessanii keessanuu mariyachuuf of kennaa hin jirtani
2. Yeroo ummanni maaloo tokkoomaa nu gammachiisaa jedhee isin kadhatu miira an-caalinnaa (ego) mataa keessaniif dursa kennuu mannaa dantaa ummatichaaf gad of qabdanii tokkoomtanii waliin hojjechuuf garaa keessan irraa qophii agarsiisaa hin jirtani
3. Mirqaana deemsi qabsoo ummata keenyaa argamsiiseen onnattanii yookiis dhiibamtanii ‘gamtaa qabsoo tolfanne’ jettanii abdii sabaaf kennuu irraa kan hafe, waadaa saba duratti seentan san eessaan akka geessan hanga ammaa ifaa miti.
4. Odoma taheeyyuu ummanni keenya ABO tokkoomee surraa isaa guddicha kaleessaatti deebi’u arguu barbaada malee adda addummaa keessan qabattanii ‘gamtaa’, ‘tumsa’, ‘agoobara’ waan jedhamu qofatti quufee isin abdata jedhee an hin yaadu.
5. Isin warra baatii lama dura ‘gamtaa’ wayii jaarranne jedhee labsate keessaa ADO irraa kan hafe, warri kaan kaayyoo walabummaa Oromiyaatti amantu eega tahee, wanni walitti araarmtanii jaarmayaa keessanis hin tokkoomsineef ifaa miti.
6. Humna qabsichaa daranuu ol guddisuuf jecha, dhaloota haaraa haalaan qabsichaaf gumaachuutti jiru hunda waliin abbaa fi ilmaan taatanii waliin hojjechuu yookiis baallii hoggansa qabsoo walitti dabarsuuf of kenniinsi garii keessan irraa hin mul’atu. Gariin keessan dargaggoota Oromoo qaroo fageenya irraayis tahu qooda diinni itti hinaafu gumaachaa jiraniin boonuu fi ittiin dhaadachuu mannaa, akka masaanuutti yoo of irraa eeggattan taajjabaa jirra.
7. Dhaloota haaraa Oromoo hamilee fi hawwii takkittii waliin qabu gidduutti walshakkii uumuudhaan garii maqaa ‘Qeerroo Bilisummaa’ jedhuun of jalatti iggittanii daandii qoodamiinsa keessanii akka dhaaluu fi sabboontota laalcha keessan qeeqan akka diinaatti hubachuun joolleen akka wal irratti duultu gochuuf wanni hojjechaa jirtan hegeree tokkummaa qabsaayota Oromoo irratti balaa ulfaataa farrisaa jira.

Kanaafuu yeroo murteessaa kana keessatti haala yaaddessaa jiru kana furuuf dhaamsa armaan gadiin qaba :

1. Kanneen qaama ABO turtan, amma illee taatan fi maqaa ABOs tahee maqaa biraa moggaafattanii kaayyoo walfakkaataadhaan hiriirtanii argamtan cuftuu, miira an-caalinnaa keessan of duuba qabuun saba hoggansa gahaa malee sosso’ee bilisummaa isaaf lubbuu gumaachaa jiru kanaaf dursa kennaatii tokkummaa jaarmayaa uumuuf dhiibbaa ifaa walirratti godhaa.
2. ABOn har’a Oromoo miliyoona 40 hogganee galii qabsoo isaatiin gahuu danda’u kan amma caccabee bakka meeqa bu’e kana tahuu hin danda’u. Kana dhiisaatii kan ganna 15 dura tokkummaadhaan beekamu saniyyuu daran gateettii bal’aa fi irree irra-jabaa kan horate tahuutu irraa eegama. Isin warri wal irraa deemtan kun walitti deebitanii tokkoomuu qofayyuu odoo hin taane, gatiittii irra bal’aa fi irree irra jabaa diina cabsu akkasii san horachuun dirqama akka tahe yeroodhaan hubadhaa wal hubachiisaa.
3. Qabsoon saba kamiiyyuu dhaloota haaraa qaroo ol dhufaa jiru harka bal’isee yoo ofitti hin hammanne itti fufiinsa amansiisaa hin qabaatu. Kanaafuu hogganoonni ABO murna murnatti baatanii jirtan dhugaa kana hubachuudhaan dargaggoota keenya qaroo biyya keessattis tahee ala taa’anii seenaa diinniyyuu raajeffate hojjechaa jiraniif dinqisiifannoo, abdannoo fi mararfannoo abbummaa qabaadhaafii. Dargaggoota Oromoo har’a seenaa hojjechaa jiran qaqqaalii qabna. Gariin isaanii kan Tigrootaa fi Amaaronni illee ‘dhalli akkasii silaa nu keessaa argamee maal qaba’ jedhanii itti hinaafaa jiran faa dha. Isaan kun ilmaanuma keessani. Guddisuma keessani malee dhala alagaa isin balleessuuf dhufaa jiruu miti. Kanaafuu sodaa, shakkii fi hinaaffaa ilmaan guddisa keessanii kana irratti dogoggoraan horattan yoo qabaattan hatattamaan akka sirreeffattan, joollee tana keessaa kan dogoggora irratti argitan yoo jiraatanillee mooyxannoo kuuffattan keessaa isa jaaraa tahe dhaalchisuun gorsa abbummaatiin kunuunstanii baallii hoggansa qabsoo itti dabarsuuf akka of qopheessitanin dhaama.
4. Waldhibdee dhunfaa yookiin wal jala yaa’uu dadhabuu walii keessan gidduutti qabdan dhukkubsachiisuuf jecha dhaloota haaraa garii ofitti hammattanii garii of irraa eeggachuu kana irraa akka jabeessitanii of qusattanin hawwa. Wal diddaan walii keessan gidduutti qabdan isinuma irratti haa raaw’atu. Balaa isiniin dhufee qabsoo Oromooyyuu gaaga’e kana dhaloota haaraaf dhaalchiftanii dargaggoo Oromoo kaayyoo fi hawwii takkittii waliin qaban gidduutti garaagarummaa kan uumtan yoo tahe gaafatamaa seenaa jalaa hin baatani.

Maayyii irratti waan tokkon jedha. An nama umriin kiyya ganna 40 seenee jiruu dha. Umriin koo umrii ABO ti. Kanaanis gammachuutu natti dhagahama. Dhalootni koo dhaloota abbootii kan ABO bu’uuressee hogganaa asiin gahee fi dhaloota qubee gidduutti akka riqichaatti kan argamuu dha. Hawwiin koo guddaan dhaloota kana lamaan kan akka abbaa fi ilmaatti wal dhagahuu fi baallii wal harkaa fuudhu arguu dha. Hawwii koo kana dhugoomsuuf jechas bara 2012- 2014tti osoman qaama hoggana ABO tahee Asmaraa jiruu yaaliin matayyaadhaan godhaa turen qaba. Hoggana olaanaa dhaaban waliin ture sanii fi dhaloota qubee qaroo hanga’ee mul’achaa jiru gidduutti hariiroo abbaa fi ilmummaa uumuuf hedduun tattaafadhe. Qaama walirraa qoollifatan kana lamaan gidduutti riqicha tahee wal qunnamsiisuu fi dhimma qabsichaa irratti akka itti waliin hojjetamuu qabu irratti maryachiisaan ture. Yaaliin koo abdii gaarii agarsiisaa deemullee maayyii irratti hin milkoofne. Qaaman waliin ture irraa akkan abdii kutadhu kan na godhe guddaanis isa kana yoon jedhe arraba nan quuqu. Xalayaa banaa kanaanis wantin hogganootatti dhaammachuu barbaadu guddaan, abbootiin onnee keessan banaa gootanii ilmaan teessan qaroo dandeettii abdachiisaa agarsiisaa jirtu hundumaa loogii tokko malee hammattanii ilaa fi ilaameedhaan akka waliin maryattanii dha.

Injifannoo Ummata Oromoof!

Boruu Barraaqaa
Dubbataa ABO duraanii

Obbo Juneddi Saaddoo, pirazadaantii Mootummaa Naannoo Oromiyaa Duraanii Uummata Oromoo Dhiifatama Gaafatan

Obbo Juneddin Saaddoo, pirazadaantii Mootummaa Naannoo Oromiyaa duranii, wa’ee hirmaannaa siyaasaa sadarkaa Oromiyaa fi federaalaatti waggoota hedduuttiif godhani ilaalchisee barreeffamni barreessanSIITUBE.COM irratti uummanni Oromoo akka dubbbisuuf qoodaniiru. Bara pirazadaantii Oromiyaa turanitti, doggoggora uumaniifis uummata Oromoo dhiifatama gaafataniiru.

Suraa: Obbo Juneddi Saaddo, Pirazadaantii Mootumma Naannoo Oromiyaa Duraanii

Barreeffamni isaan barreessan kan SIITUBE.COM irratti maxxanfame kan arman gadiiti.

 1. Waliigala
Ani Juneeydi Saaddoo Cirrii Siyaasaa Ummata Oromoo keessattis ta’ee siyaasa biyyatti keessatti haala adda addaatiin bara 1976 irraa jalqabee hirmaachaan turee. Dhaloonni kiyyaa Godina Arsii, Dheerinna Gaara Cilaalo gara bahatti, labbaa Tulluu Denestari jedhamtu, ollaa Tullu Begoo, ganda Sheemachaa keessattidha. Akka waligalaatti Godina Arsii keessa waggoota gara 19 yo jiraadhu, Finfinne keessammo waggota 32 jiraadhee. Waggota 4 mana barnootaa keessa turee malee kan hafan hojii motumma keessatti biyyaafi ummata tajaajilaa turee.Bara 2000 irraa jalqabee sadarkaa hoggansa ol’aanaatti Oromiyaafi biyyattidhaaf hojjachaan turee. Syaasaa biyyatti keessatti, bara 1991 booda adeemsifamaa turee, kallattiidhaan akka miseensaatti kan hirmaachuu jalqabee bara 2001dha. Baatii Qaam’ee 2001 Magaaalaa Naqamtee keessatti Yaaii OPDOn adeemsifteerratti miseensaafi hogganas ta’e filatame. Ergasi ka’e hanga Onkololeessa 11, bara 2012tti siyaasaa biyya sani keessaa qooda qabaachuun kiyya ifaa. Rakko bara 2012 guutuu na mudataa tureerraa kan ka’e, gara baqaa deemudhaan kunoo amma Ameerikaa keessattin argamaa.Ibsii asi gaditti dhiyeessu, seena kiyya dabre keessaa wantoota gabaabdu qofa Ummata biyya keessa jirufi biyya alaa jiruf dhiyeesudhaan Saba Oromoo dhiifama gaafachuudhaafi.

2. Bara ijollummaa
Yeroon kuni bara dhaladhee kaasee hanga mana barnoota Yunivarsitii Finfinnee xumurutti kan ilaaludhaa. Ilma qonnaan bulaa, baddaa Arsitti jireenna hamaa Ummanni keenna keessa jiraatu keessatti dhalachu qofa oso hintayiin seenaa, odeeffanno, rakkoo fi makko ummatichaa kan na waliin dhalate keessatti waggota 5niif mana barnoota sadarkaa 1ffaa, magaalaa Loodee-Jimaataatti Kiloometrii 12 deddebi’udhan baradhee. Bara Sochiin barattota Yunivarsiti jalqabuu, ani sadrakaa 1ffaa keessan turee. Bara HSn kufuu kutaa saddet turee. Labsii lafa baadiyyaa gammachuudhaan fudhachuudhanis hirira qabsoo, isa jalqabaa, keessatti uf argee. Baruma sana gaazeexa Ihiaappaa (EPRP) kan dimookraasiyaa jedhamtus dubbisee. Bara ittiaanu, 1975, Assallaatti seeraan  sosochi barattoota keessa galudhaan hirmaannaa bal’ina qaba jedhamee waamamu dndayu taasiissa turee. Manni barnootas akka cufamu hiriiroota adda addaa keessatti qooda fudhachuudhaan barnoota dhaabee gara Magaalaa Hurutaa deebi’udhaan sochii lafa jalaa bal’aa adeemsiissa turee. Bara ittiaanuu dirqamaan gara mana barnoota nudeebisaniyyu sochiin kuni itti fufee. Dargiin ijoollee hiriyyoota kiyyaa heddu hidhuun, ajjeesufi tumuun (torcher) (goolii diimaa), qabsoon kuni akka laamshayu taasiisee. Waggoonni lamaan hafan, bara “siyaasaa fi Korreenti fagootti” jedhamee namni hundi mataa gadi qabate turee. Bara 1981 yeroo jalqabaatiif gara Finfinnee deemudhaan Kaampaasi Kiilo 4 seenudhaan barnoota itti fufee. Waggoonni 4n kunniin yeero “politically dormant” ittiin tureedha.

3. Bara Hojii Ogummaa
Bara 1984 irraa kaasee hanga 1991tti, seektara bishaani keessatti hojjachaan turee. Yeeroma kana, waggota lamaaf gara Ingiliiz (Fuulbaana 1987) deemudhaan barnoota digrii lammaffaa waa lamarratti wagoota lamaan kessatti barachuudhaan gara biyyaatti deebi’ee. Waggota 7n kana keessatti Dargii hamachuufi jibburra dabree wanti qabatamaan godhee hinturree. Marii guyyota Jimaataa hunda waajjiraalee motummaa keessatti adeemsifamanirraa hafuu, buusii adda addaa diduufi seera laaffisurra waan dabre hinhojannee.Bara 1991 yeroo Dargiin kufuu ani waajjira bishaan Magaalaa Finfinne keessatti Projektoota gugurdorrattiin hojjachaa turee. Yeroo bishaan Finfinnee keessa hojjadhuu, magaalaa Finfinnees akka baru carraa guddaan argadhee. Maastar Pilaani 1990-2006 hojjatamee kessattis qooda fudhadheen turee. Ilaalchi magaala sana maal akka ta’e, fedhiinifi hawwiin maal akka ta’e kan baree yeeroo sana turee. Jijjiramicha 1991 akka gaaritti fudhadheen garummo ufeggannodhaan ilaalaa turee. Naannoleen Afaaniifi Aadaa isaanitiin uf habulchan, seenaan Itophiyaa waggaa dhibba tokko qofa, hire ufi ufiin murteeffachu, hacuucaa sabummaa fonqolchuu, lafti akka hingurguramne, kkf dhimmoonni anaaf ijoo tayan kun sirnicha haraya dhufe kanaaf gurra akka keennu nataasiisee.Bara 1995 Jia Adooleessa, Mootummaan Naanno Oromiyaa, kan OPDOn gaggeeffamu nawaamudhaan seektara Bishaaniifi Albuudaa akkan hogganu nagaafatee. Gaaffi kana fudhachuudhaan Hojii naanno keennaa jalqabee. Yeero kanatti namni waan miseensummas taye waan biraa natti kaase hinturree. Hojii bishaani garaa guutuudhaan itti uf gadiidhiisee hojjadhee. Biiroo deebiseen akka gaaritti ijaaru, caasaa godinaalee cimsuu, sirna sivil sarvisi diriirsuu, ogeessa baliinaan qaxaruu, ogeessa baliinaan biyya keessaafi biyya alaatti ergani horachuu, sirna hirrigaa fi qabeenna motummaa hannaaafi saamicharraa tiksuu kan dandyu sirna ijaaruu, koontraatoota gurguddo biyya alaatiifi biyya keessa raawwachuudhaan dhiyeessiin bishaan dhugaatii baadiyyaa fi magaaloota Oromiyaa keessatti akka diriirfamu tasiisuu fi kkf hujeen jiraa. Sadarkaa biyyaa qofa oso hintaanee sadarkaa Afriikaatti ilaalamu kandandayan hojileen gurguddoon hojjatamani jiruu. Lafa Oromoo, ganda Oromoo, kan dur essa jiraan hinbeekkamne, Moyaalee kaasee hanga Cinaaksan, Hidhabu Aboteeti kaasee hanga Mandiitti, badda fi gammojji barachuu, nama barachuu, rakkoo qabatamaa hiikudhaan Ummata kiyya bira dhaabbadheen jiraa. Lafa ABOn keessa jiru hindeemiin oso naan jedhan lafa akka Gawgaw, Breeda Leenca, Milqaay, Raayituu KKf keessa deemeen hojjadhee jiraa. Uf keenne hojjadhee. Ennuyyu gammachiisuuf miti. Caasaa Oromoo kan lubbu qabu tokko ijaaru kiyyattis gammachuun qabaa. Haala Kanaan uwwisa bishaani dhibbentaa gara 15 qofa turee waggota shanan keessatti dhibbentaa 41 olitti kaasuun dandayameera! Hojjattootafi ogeessota bishaan Oromiyaa yoomiyyu hinirranfadhuu!Bara paartii biyya bulchaa jiru keessatti rakkoon baqaquu ka’e, ani dame dinagdee Naanichaan hogganaa turee. Gara dhumatirrattis haala heeddu rakkisaa tayee keessatti hojiwwan dame kiyyaa qofa oso hintayiin kan dameelee heddu (kan waajjira Preezidaantichaas dabalatee) halkani guyyaa hojjachuudhaan Waajjirri Motummaa Naanoo Oromiyaa akka hincufamne taasiseen turee.Akka seensa kiyyarratti dubbadheetti, bara 2001 Jia Onkololeessaa keessa, Preezidaantii naanichaa tayeen Caffeedhaan Filatamee. Hojiwwan walxaxaafi rakkisaa tayanis hojjachuu kan jalqabee yoonarraa kaaseetii. Yeeroon kuni yeeroo motummaan jiddugaleessatiifi kan naannolelle heddu dadhaban turee. Motummaan maqaa malee caasaan isaa hinhojjatu turee. Mormiin Ummataa gara hundaan akka ibiddaatti bobayaa turee. Haala kana keessatti hojiin hojjadhee, hanqinoota turan, dogongoroota turaniifi badilee turan akka itti aanutti Ummataaf dhiyeessaa:

  • Haalli hojii naannicha hogganuuf itti fudhadhee akka salphaatti hinturre. Waggaa tokkoo lama dura barnoota dooktarummaatiif biyya Ingliiz deemen erga egaleen booda rakko mahallaqa mana barnootaarratti na qunnameerra kan ka’e biyyatti deebi’ee mahallaqa gara Dolaara kuma 54 dhaabbolee adda addaarra ergan walitti qabeen booda motummaan deemsa naa’eyyamuu waan dideef hafee. Haa tayu malee deebi’ee deemuuf fedhii guddaa waan qabaachaa tureef yeroo hojiin Preezidaantumma natti kennamu mormii torban tokkoo olif, marii ta’amaa turerratti, dhiyeessen jira. Haa tayu malee sochii naannicha keessatti adeemsifamaa tureerraan kan ka’e namni hundinuu (gaggeesitoonni OPDO) naannorratti ramadamani hojjachuudhaaf diddaa waan agarsiisaniif ani hojii kana akka hojjadhu murtaayee.Erga hojitti seeneen booda garaa guuraa hinhojjannee. Caasaafi motumma Ummata Oromoo kan lubbu qabu ijaarudhaaf carraaquttin seenee. Akkaa amantaattis biyya Itophiya keessatti sirni bulchiinsa Fedeeraalizimi kunii haqaan hojirra yo oole, Ummanni keenna mirgi isaa kabajamu dandayaa, kanaaf immo nuti Oromoonni ufii keenna “prove” uf godhu qabna, biyyarraa baqachuudhaan, ummatarraa addaan ciccituudhaan bu’aan dhufu hinjiru, rakkoon siyaasaa OPDO keessattis tayee, OPDO fi dhaabbolee biraa jiddutti jiraachu nidandaya, ha tayuti garuu, qabsoo dimookraatawaa, qabsoo olaantummaan seeraa keessatti kabajamu, qabsoo mirga hiree keennaa ufi keennaan mirkaneeffachu itti dandeennu karaa nagayaatiin adeemsiisudhaan carraa Saba Oromo jijjiiru nidandeenna, jijjirus qabna jedheen itti amanee hojjadhee.
  • Oromoon uf bulchuu hindandayu kan jedhamu furshii taasiisudhaan caasaa ufitti amanuufi ummataa isaa bulchu, rakko isaa hiikuu dandayu ijaarudhaaf guddaa dhama’een ture.
  • Haala Kanaan qaamolee sadan motummaa (qaama raawwachiiftuu, qaama seera baasuufi qaama seera hiikuu/mannen murtii) akka addaan bahani ijaaraman, yeero jalqabaatiif taasifneerra. Qaamoleen kunii mirga guutuu qabaatuu baatanille, tarkaanfii karaa sirrirratti fudhatameedhaa. Caasaa Motummaa gutumatti akka haarayaatti deebifnee ijaaruu, Naannichi kaabineen akka hogganamu taasiissuu, caasaa godinaaleefi kan aanootas kaabineen akka hogganaman taasissu fi humna namaatiin hanga dandayameetti akka guutaman taasifneerra.
  • Beela biyyattirratti bu’e (bara 2001-2003 nama miliyoona 13-14ttu beelaaf saaxilame) ilaalchisee Ummata Oromoo Miliyoona 3.8 beelawee turee, oso balaan hamaan nuhinqunnamiin toyachu akka dandayamu aantummaafi kaka’umsa sabbonummaa guddaatiin caasaan naannicha hundi hirmaanna guddaa akka taasiisufi balicha akka dhaabbatu taasifneerra. Seena biyya sani keessatti waggota lama keessatti qofa namoota kuma 300 oli qubachiifneerra. Yeroo Dargii, waggota heeddu keessatti nama kuma 600 qofa (sanummo akka biyya guutuutti) kan qubachiisan yo tayeelle, dhumarratti qubannaan sun, %85 kan fashalaaye tayuun niyaadatamaa! Baroota 2002-2003 garuu, naannoon Amaaraafi Naanoon Tigraayi ummanni waan dideef, kan qubachiisu dandayaan namoota kumoota kurnaniin laakkayamanidha. Oromiyaan maaliif milkoyte? Yeero jalqabaatiif Ummanni Oromoo qubachu barabaadufi waan nuti (bulchiinsii naannicha) jennu nu amanurrayi. Kana malees tokkummaafi birmannaa Ummanni keenna walii godhuu qabatamaan waan argeefidha. Warra tokkummaa keenna shakkuufis deebii amansiisaa kan itti muliifnee yeero kanaa. Ummanni Wallagga Lixaa,  Wallagga Bahaa, Iluu Abba Boraa fi Jimmaa mana qubataa ijaarudhaan, biddeena oo’aa mana isaati fiduudhaan, eddo tokko tokkottimmo saawwa dhaltii dabarsee keennudhaan waan ajaa’iiba tayee tokko hojjatee jiraa. Hojiin kuni halkani fi guyyaa toyannaa cimaafi, bakkatti (eddotti) argamuudhaan kan hojjatameefi hirmaannaa Saba Bal’aatiin kan milkaaye, caasaan Oromiyaa halkaniifi guyyaa karaa ijaarudhaan, bishaan baasudhaan, Kiliinika horiitifi kan namaa ijaarudhaan, ogeessi ufi isaati itti amanee eddoolee kanatti argamee akka hojjatu taasiisudhan wanta seena qabeessa taye raawwaanne jirra. Ar’allee, Ummata Oromo kan qubateefi kan qubachiisee, hojjattootaafi hoggantoota Oromoo aarsaa kaffalani Ummata keenna baraaraan galata guddaa galchaafi. Ijoon dubbi kanaa; yeeroo kamiyyu, yo rakkoon si mudatuu, abbaa falaafi abbaa malaa kan tayee Saba bal’aa Amani, Sabatti uf kenni, ajajuu oso hintaane yaada isaa irraa fudhadhuuti hojitti geeddarii, Ummatatii uf kenni. Kuni hojii kamiifu, yeero kamiyyu, eddo kamittu nihojjata jedheen amanaa.
  • Rakkoon inni biraa cimaan naqunnamee turee haala siyaasaa Oromiyaa kan ilaaludhaa. Akkuma asi olitti tuqeetti yeero lola Ertraafi Itophiyaa jiddutti adeemsifamaa tureerra ka’ee, paartii biyya bulchaa turee jiddutti rakko siyaasaa umameen, keessa keessa dubbiin danfa’aa dhuftee motummas haalan dadhabsiisaa kan fidde yo ta’u, Oromiyaa keessatti mormiin barattootaa garmalee cimaa akka turee niyaadatamaa. Bara 1999 yookiin 2000(?) keessa bosona Baaleefi Gujiitti ibiddi qabatu waliin walqabatees sosochiin barattoota Oromoo heddu owwaa turee. Bara 2001-2003ttis sochiin kuni keessattu godinaale gara lixaa jiran (Shawaa Lixaa, Wallagga Bahaafi Lixaa) keessatti rakkoo turee. Rakkoon yeeroo sanii akka ammaa kana, gadi bayu dhorkamuu ijollee oso hintayiin jeequmsa adda addaa toyachuutu rakko turee. Barattoonni mannen barnootaa fi qabeenna adda addaarratti miidhha geessaa turan akkamitti toyanna kan jedhu motummaa reefu debi’e dhaabbata jiruuf qormaata guddaa turee. Fakkennaf Magaalaa Walisootti kan argamu, manni barnoota Garasuu Dhukii gubachuun ni yaadatamaa. Haala kana keessatti gara tokkoon sochi ijoolle kana toyachuun akkasumas toyannaa kana keessatti miidhaan namarra akka hingeenne godhuun akkamitti dandayama kan jedhu dubbi hamaa akka tayee namni hundi hubachu nidandayaa. Kanarraa kan ka’een tooftaan ani itti fayyadame (1) sochiin ijoolle harka keenna ala akka hinbaane tooyachuu, yeerodhaaf ijoolle eddo muraasa tayanitti qabani tursiisudhaan spoorti hojjachiisani gadi lakkisuu akka filannoo tokkotti fudhadhee. Hanga ani beekutti haala kana keessatti ijoollen hidhamte torbaan 4-5 yeero hincaallef qofa akka tureedha; (2) dhimma ijoollen kaasan qabanne gara Ummataatti deemudhaan ijoollefi Ummatichaa mariisisuudhan rakko furuu, (3) pooliisiin Oromiyaa nama akka hinajjefneefi akka hinmadeessiine ufeggannoon ol’aanaan akka godhamu taasiisuu, (4) poolisiin Oromiyaa muxannoo jeequmsa toyachuu waan hinqabneef, yeero jalqabaatiif biyyatti keessatti humna jeequmsa bittinneessu (Riot Police) nama 500 ijaarudhaan meeshaan waraanaa dirree hiriiraa kamiyyu akka hinseenne taasiisu, (5) hidhamtoonni mana hidhaa Oromiyaa jala jiru hunda keessa jiran akka hintumamne qajeelfama cimaa poolisi fi bulchiinsa mana adabaa/hidhaatiif dabarsuufi kkf raawwachuudhhan balaan caalu akka nuhinmudanne taasisuf hojjadheen jira. Fakkeennaaf Bulchiinsa Motummaa Ummattota Kibbaa keessatti mormii Ummanni Sidaamaa Magaala Hawaasaa irratti kaaseen guyyaa tokko keessatti namni 25 akka du’e niyaadatamaa. Garuu Oromiyaa walakkaa keessatti (Lixa Oromiyaa guutuu) jeequmsii yeeroo dheeraaf adeemsiifama turee, balaan guddaan oso hinqunnamiin kan dabreef iccitiin isaa maali, jedhee namni hundi yaadu nidandayaa. Ijoolleen Yunivarsiti Finfinnee Biiroo tiyyatti dhufudhaan akka fedhanitti yaada mormii isaani dhiyeeffachaa akka turaniifi mariilee babal’aa adeemsiisaa akka turrefi nagayaan addaan akka deemaa turre beekkamu qabaa. Kana keessatti hanqinaafi dogongorri hinturre jechu kiyyammo akka hintaanee namni hundi akka naaf beeku gaafachaa eddo isatti, barreeffama kana keessatti akka kaasu nan mirkaneessaa.
  • Yeroo ani bulchaa tureetti hidhamaan mana hidhaa keessa jiru rakko dhiphiina eddo, rakko nyaataafi saaniteeshinii qabaachaa turani. Kuni durumarraa kan dhaalameedhaa. Haala manneen hidhaa keessa turan foyyeessuf hanga dnadayametti tarkaanfiwwan kanatti aanan fudhadheen turee; (1) bara 2003 namni 5800 akka dhifatamaan gadilakkifamu, bara 2004mmo 3500 akka galakkifamau taasiisneerra; kuni immo seenaa biyya sanii keessatti (keessahu sirna kana keessatti) kan jalqabaa turee, (2) mannen hidhaa hedduurra deemuudhaan ilaaluu, hidhamtoota waliin marii gaggabaabaa adeemsiisu, (3) manni fincaanii, dhiyeessiin bishaan dhugaatitiifi kan dhiqannaa akka dhiyaatuu taasiisuu, (4) eddoon midhaan itti bilcheessan akka foyya’an taasiisuu, (5) nyaata hidhamtootarratti jijjirama guddaa taasiissu fi kkf raawwatamaniru.
  • Dhiimmi biraa rakkisaan hanga ammaa hinfuramne dhimma Magaala Finfinneeti. Isa kana qorachiisuuf yo yallelle, dubbichi dhimma seeraa oso hintayiin dhimma siyaasaa tayuun isaa adeemsaan hubannee. Finfinneen lafa Tuulamaa, lafa weerara diinaatiin qabamtee, lafa Ummanni Oromoo Tuulamaa kuma hedduun laakkayamu lola yeero heddu (Eekkatti, Gaara hexootti, Gullalletti, Ejereetti) adeemsiifameen irratti dhumeedhaa. Qe’een Oromootaa, guututti ibiddaan barbaadaye, qabbenni isaa guutumatti saamamedha. Finfinneen AWWAALA Oromoo irratti ijaaramtee. Finfinneen handhuura Oromiyaa qofa oso hintaanee, seenaa Sabni nagaya biyya ufii keessatti mirga lubbuun jiraachuu dhabee itti dhume qabdii. Dhiigni namaafi looni weerartootaan gadi naqame akka bishaani laga keessa akka ya’aa ture seenaan nimu’lisaa. Dhimmi akkanaa, dubbi ogummaa seeraatiin hikkamuu oso hintaane, deebii siyaasaa qofaan akka tayee beekudhaan, haala yeeroo san tureen (ammas ni hammaatee malee wanti foyya’ee hinjiruu), gutumattis tayu dhabuu, akkamitti furmaata xixinnaa keennuun dandayama ka jedhu ilaallee turree. Haaluma Kanaan, (1) bulchaan Magaala Finfinne nama Oromoo akka tayu (mayor of the city), (2) mana marii bulchiinsa magaala Finfinne keessa barcuumaan %25ni Oromoodhaaf qofa akka hambifamee Motummaan Naannoo Oromiyaa namoota dandeetti qaban Magaala Finfinnee keessayis tayee Oromiyaarraa waldorgoomsiisee akka ramadu, barcumaa hafanirrattis namni Oromoo namoota saba biro waliin waldorgomee yo filatamee eddo qabachuu akka dandayu, carraan banaa akka tayu, (3) galii Magaalli Finfinne galchiitu keessaa %10-20 tayu Oromiyaadhaf akka galu, (4) xurii, hasbaafi shama Finfinnee keessa gadiyaa’u warshaaleen hundi fayyisani (treated waste) malee akka gadi hinlakkifnee akkasumas manni qopheessaa, xurii fi kosii goggogaa seera egumsa naannoo eggateen akka maqsuufi Buulchiinsa Motummaa Naanno Oromiyaa waliin akka hojjatu kan jedhuuf kan biroolle akka mariatamaa tureefi wixineen yaadaafi seeraa akka dhiyaataa turee ninbeekaa. Kannen hunda keessa laakkofsa 1ffa jalatti kan tuqe qofti hojirra yoo oolu kan hafan akka hojirra hinoolles ninbeekaa. Rakkoon Siyaasaa Finfinnee Rakkoo Siyyaasa Ummata Oromootiin addaan baafame ilaaluun akka hindandaymnee adeemsa kana keessatti baradheen jiraa. Hanga sani bulchiinsi motummaa Oromiyaa Magaala Finfinne keessa akka turuu, dhimmoonni Oromummaa agarsiissan tokko tokkos akka ijaaraman, fakkennaaf manneen barnoota afaan Oromoo, jiddu gala aadaa Oromoo…. Kannen keessayis wanti jalqabame yo jiraatelle harkifannaafi foqooqaa akka tayee amanuun barbaachiisaadhaa.
  • Rakkoon Siyaasaa Ummata Oromoo, gara tokkoon yoo ilaalamu, rakkoo magaalaa fi baadiyaa tayee argamaa. Ummanni Oromoo gaafa ani Oromiyaa turee (2001-2005), %89 baadiyyaa keessatti bittinnaayee jiraataa. Magaaloonni naanno Oromiyaa, keessattu Finfinnerra gara bahaatti kan argaman kan ijaaraman Ummata Oromootiin akka hintaanee namani hundii nibeekaa. Magaalli lafa siyaasaan, daldalli, walqunnamtiifi odeeffannooon baliinaan keessatti argamuudhaa. Caasseffama (socio-economic hierarchy) hawaasoota biyya guddataa jirani keessatti magaaloonni mataa yoo tayan badiyyaan isaani gadidhaa. Ummanni Oromoo, Magaalota keessaa akka ari’atamu, magaaloonni lafa hidhaa, lafa afaaniif aadaan isaa itti qaaneeffamu, walumaagalatti biyya isaa oso hintayiin akka waan biyya ormaa dhaqeetti akka itti dhagayamuu godhamani ijaaramani. Bulchiinsii, ilaalchii, amantiin, propogaandaan midiyaale, qaani tokko malee waggota 136f ololaafi maqaa balleessaa Orommoorratti adeemsiisaa turani. Bara 1991 booda erga bulchiinsii naannolee ijaaramee kaasee, Magaaloota Dirre Dhawaafi Finfinnee malee kan hafan Oromiyaa jalatti akka bulan yo taasifamu, ummanni magaaloota kana keessa jiru garuu garri caalu Oromoo waan hintayiiniif rakko ifatti mul’atu akka ta’ee hubachuudhaan Ummanni Oromoo magaaloota Naanno isaa keessa jiranitti akka galu yaalii godheen dhiibbaan ifaafi ifa hintaanee narratti adeemsifameeraa. Projeektiin kunis akka fashaalaayu taasifamuun isaa dhimma gadda guddaadhaan yaadadhuudhaa. Sababni isaas, Oromoon lafa qotee, horii horsiisee qofa ummata biro kan magaalotaa fi kanafu, siyaas-dinagdee isaa toyatu qallabuun yakkaa jedheen waan amanuufi. Ummanni Oromoo ar’aa oso hintayiin bara 1990mman keessa magaalota isaa toyachuu qaba turee. Ummata Oromoo biyya keessa jiruufi daayaasporaa adda addaa akka biyyatti galee lafa fudhatu yeero jalqabaatiif anatuu yaali godhee. Yaanni kiyyas kan maddu, lafa Oromoo gurguruuf oso hintaanee siyaas-dinaggee magaaloota isaa akka inni toyaatuuf turee. Haluma amma jiru keessattis dhimmi sirrifi mirga ennuyyu oso hintuqnee mirga Oromoo kan tarkaanfachiisuu dandayu ajandaa ebbifamaa turee. Kuni danqaa siyaasaa fi dhiibba bal’aafi olola dubbi micciruutiin fashalaaye. Kuni aangoo Motummaa Naanno Oromiya fi mirga OPDOti turee; garuu hintaanee.
  • Dhimmi biro dhimma Jimaatii. Jimaan, keessayyu kan baha Oromiyaa amma sadarkaa lammaffarratti sharafa biyya alaa kan galchiitudhaa. Jimaa tana garuu, Oromoon keessatti miskinayee, gadadoofi hiyyuummaadhan jala deeme omishuu, gaheen inni keessa qabuu, heddu xiqqaadhaa. Saamtoonnii (motummaafi motummaa alas kanjiran) adda addaa daldaltoota Oromoo hintayiin waliin waltayuudhaan Oromoo dhiiga isaa xuuxaa jirani. Kana jijjirudhaaf qonnaan bulaa godinaalee Hararghee lamaan keessa jiran waldaya gamtaatiin waliitti ijaarudhaan gandi hundi waldaya tokko akka qabaatu godhuudhhan waldaalee godina lamaanimmo Yuniyeeni (union) Humbanaa-Carcar ijaarudhaan sosochi abdi nama keennu uumnee turree. Haa tayu malee, caasaan hannaan xaxamee daldaltoota saamtootaa Oromoo quncifachaa jiraniin waliigaludhaan Yuniyeeni keenna akka diiggamuufi waldaaleen b’uuraas akka diiggaman taasifamu isaa, gadda zamanni hinshaarren yaadadhdhaa! Rakkoon Jimaa Oromiyaa dhimma Ijoo siyaasaati malee dhimma daldaalaa, kan teekinika akka hintaanees hubadheen jiraa. Jimaan qabxii qabsoo Oromoo keessaa isa tokko akka tayees niinamanaa! Ragaa Oromoon qabeenna isaarratti abboomu dadhabuu Jimaafi Bunaa ol wanti dhiyaatu akka hinjirree, qabsaayeen, hojjadheen argeeraa.
  • 4. Dhimmoota dogongoraa fi dhiifama irratti Gaafadhuu:
    Bara 2001-2012tti motummaa amma biyya bulchaa jiru kessatti eddo gara gararratti sadarkaa gaggeesummaatti hojjadheen jiraa. Yeroo kana keessatti dhimmota imaammataa fi dhimmota seeraafi siyaasaas dabalatee murtilee gurguddo murteesseen jiraa, yookaan immo akka murtaayan sagalee kiyya keennudhaan qooda keessatti fudhadheen jiraa. Kuni, motummaa naannos tayee motummaa feedeeraalas nidabalataa. Murtilee kana hunda isaanituu Ummanni Oromoos tayee Umaanni biyyatti akka miidhaman, akka badan, akka cunqurfaman yaade murtii kamiyyu murteessu baadhuulle, murtileen ani murteessefi akka murtayaan ani gargaaree Ummattooto biyyattifi Ummata kiyyas (Ummata Oromoo) kan miidhan yo jiraatan hal duree tokko malee dhifaman gaafadhaa. Ani ilma qonnaan bulaa, haccuccaafi hiyyummaan baadiyya maal akka taate beeku, Ummata waggota 136f mirga isaa gonfachuuf qabsaayu keessaa bayee. Ilaalchi kiyya yoomiyyu hawwi Ummata Oromootiin addaan hinbayuu. Murtiwwan ani raawwadheen Sabni bal’aa fi namoonni dhuunfaas kan waliin hojjadhees taye hojjachiise kan miidhaman yo tayan dhiifaman gaafadhaa.Bara 2001-2003 ykn 2004 jeequmsa barattoonni kaasaa turan keessatti hanga ani beekutti barattoonni lama rasaasa poolisi Oromiyaatiin du’un isaani ni beekkamaa. Haala asi olitti baliinaan ibsee sana keessatti of eggannoon ol’aanaan fudhatamulle garuu, dogongoronni akkanaa dhabamu waan dandayan hinseyu. Mgaala Shaambuutiifi Magaala Amboo kessatti akkuma rakkoon kuni umamuu dhagayeen poolisooni dhukaasa kana banan to’annaa jala oolani akka seeratti dhiyaatan yo taasiisu, gara biraatiin Gumaan Lubbu waarra ijolleettif oso oolee hinbuliin akka kafalamu taasiiseen jiraa. Tayulle lubbuu namoota dabraniitiif haal duree tokko malee dhiifamaan gaafadhaa.Barattota Yunivarsiti Finfinnee 300 tayan kan arisiisee Juneeydidha jedhame kan haasayamee citu didee hanga ar’aa deemaa jiru kijiba adiidhaa. Ijollee kana kan ari’ee motummaa Fedeeraalaati. Dubbiin oo’itee jennaan warri feedeeraalaa gara keenna darbatee. Oromiyaa guutuu keessatti ilmaan Oromoo Yunivarsitii keessa jiran hundi akka waan ari’amanitti waan ololfameef deebii gara midiyaatiin ani akka keennu OPDOn murteessee. Haaluma Kanaan gabaasa warri fedeeraalaa gara keenna ergeerratti (ijolleen foodda layibraarii caccabsuu, sirni baruufi barsiisuu akka gufatu taasiisuu, preezidanticha Yunivarsiti waajjira isaatti marsuudhaan guyya walakkaaf (hotage) godhuufi kkf) hundaayudhaan ibsa kennee turee. Ibsi sunis (1) namni Oromo Yunivarsitiwwan saddettan yeero san turan keessatti baratu kuma 10ni ol akka taye, (2) ijoolleen kuni karaa nagayaatiin mormii isaani dhiyeffachuu oso dandayaan qabeenna caccabsuufi preezidaanti hostage godhani qabachuun sirri akka hinturrefi murtiin motummaan fedeeraalaa fudhate sirridha kan jedhu turee. Kanarratti dogongorri kiyya akkataa ibsa san itti kennedha malee murtii keenname sani anis tayee OPDOn jijjiruu hindandayu turee! Hinbeekus turee! Murtiin ariisaa ijoolle sanis murtii siyaasaa turee malee murti bulchiinsaa hinturre. Murtii qaamni biraa murteesserratti ibsa akkasi keennuun kiyya dogongora akka tayee bara 2005 Baatii Adooleessa barattoota Yunivarsitii, kumaatamatti laakkayaman baati tokko oliif, Hadamaarratti OPDOn leenjisurratti, guyyota 5nif anis qooda fudhadheen, achirratti barataaf haala kana ibseefi gocha oso hintayiin jecha kiyyaf dhiifama gaafadhee barataan guutuun gammachuufi oo’ina guddaadhaan harka dhayee narraa fudhateera. Ani nama barnoonni Oromiyaa gandoota 6500 keessatti akka diriirfamu taasiiseedha. Bara kiyyaa, hojiiwwan hojjataman keessa inni guddaan mannen barnootaa gandoota baadiyyaa Oromiyaa akka walgayan, Oromoon humna isaatiin, qabeenna isaatiin, mana barnoota akka ijaaruu, mana barsiisota baadiyya akka ijaaruu, manneen barnnotaa akka qabeenaa ufitti fudhatee akka qooda keessattis fudhatuu Ummata Keennatti warwaadheen amansiisee hojii guddaa hojjadhee jiraa. Oromoon waggaa dhibbaf akka farda lugaamame bishaan taliila yaa’u dhuguu dadhabee bira dhaabbatutti barnootarraa ittiifamee turee; amma garru seenaa kana hajijjirru jedheen Ummatati booyee, boochisee haala jijjiree. Ar’aa “dhaloota qubee” jedhamee kan waamamu kuni kan ardii Oromootirra oldammaqee Oromummaa finiinsaa jiruu kuni qabsoo hadhaawaadhaan dhufee. Bara san bara barsiisaan paantiitti deebi’ee Chalk ittin barsiisuu lafa kaayee dhoqqee dhiitee mana maarigee/laambubeedha. Barri sun, bara Oromoon guyyaa tokkotti mana barnoota sadarkaa tokkoffa itti ijaare fixu turee, barri sun Oromoon qabeenna ufi baasee, baati 3 fi 4 keessetti mana barnoota sadarkaa lammaffas tayee kan BLTO xumuratee biiro tiyyaafi biiroo barnoota Oromiyaas dhufee barsiisaa nukeenna jedhaa turee, barri sun bara mannen hirriba kollejjotaa gara kutaa barnootaatti jijjirre ijoollef immo qarshii nyaataafi kiraa manaa kafalle Oromiyaa keessatti raajiin hojjatameedha. Asirratti hojii guddaa akkanaa kana kan hojjadhee kophaa kiyya miti. Bu’ura Obbo Ibsaa Guutamaa bara ce’umsaa lafa kaayeerratti hogganoota Biiroo Barnoota Oromiyaa kan yeerro adda addaa hundayyu (Mulugeetaa Ammannaa, Birhaanuu, Yohaanis Gendaa, Haaruun Hussen…) dhamaatii isaanitiif kan galatoonfadhu yo ta’eyyu, Obbo Darajjee Asfaaw kophaattiin yaadadhaa. Darajjee was the stabilizer of Oromiyaa Education. Kanaafi Ummanni Oromoo bal’aan kan biyyafi biyya ormaa keessa jiru haqa turee, hanqina tureefi haala turee yaada keessa galchee murti isaa akka keennu isaaf dhiisaa.Dhimmoonni biro kan midiyyarrattis tayee waltajjii adda addarratti dubbadhee mala qaroomina walqunnamtiitiin (communication science) kan hindeggaramne akka tayee ninbeekaa. Haala Kanaan jechoota nama hinharkifne, kan nama waraananiifi kan nama dhuunfaas tayee Saba tuqaan jiraachuu nimalu. Jechoota faallaa mirga Oromoo tayani mul’atan hundaa, Ummanni akka irra naaf taru gaafadhaa.Bara 2012 rakko babal’aa Ummata Musliimaatiifi motummaa fedeeraalaa jiddu tureerratti ana ilaalchiisee walhubannaa dhabiitiin akka umamee ninbeekaa. Ani Oromoodha. Oromummaan mallatto ennummaa kiyyaatti. Ani Muusliima. Kunis ennumma kiyya. Rakkoo deemaa turtee keessatti (hiikudhaaf) kan qooda fudhadhee gara baatii Gurrandhala, 2012ti. Ijjannoon kiyya, (1) ummanni musliimaa bakka lamatti walqoodee walfixuun irra hinjiraatu, kanaafis ummata kiristaanaa Ortodooksii, Kaatolikii, Protestaantii ilaalaa, yoo walihingalles garaa garummaa keessan walif kabajaati jiraadhaa kan jedhu, (2) waajjira majiliisa Islaamatiifi warra Towhiida jedhaman walitti fidudhaaf yaalli godheeraa, (3) haala yeero sana tureen kana godhuun kiyyas paarti biyya bulchaa jiruuf waan gaaridha malee hamaadha jedhee hinyaannee, (4) haalli biyyatti keessa turee rakkisaa waan tayeef (mummichii ministroota dhibee keessa waan tureef, yo inni fayye galee anatu isiin fuudhee biraa dhaqnee waan barbaaddan gaafattani. Hanga sani ummata tasgabeessa kan jedhu ture). Ani kana godhaa kan tureef namoota muusliima tayan kan kaabinee feederaalaa keessa jiran gara 7 ykn 8 tayan keessaa, isaan caalaa muusliima tayee oso hintayiin dhimmi ummataa, yeeroo kamiyyuu waan nadhibuuf cal jedhee ilaaluu hindandeenne. Garuummo, Yaaliin kiyya gara motummaatinis tayee gara ummataatiin ija gaariin hin’ilaalamnee. Asirratti amanti Ahbash jedhamtu kan Shek Abdalla Adareetiin biyya Lubnaan (Lebanon) irra hogganamtuf gartummaa agarsiiseen turee. Sababnis, ani (traditional Islam) kan jedhamu hordofaa waanan tureef, amantiin Jaarsi kuni oofus Kanaan walitti waan dhuftuuf turtee. Haa tayu malee, ani ummanni musliimaa kan Towhidaa amantii isaa hinadeemsifatiin jedhee gaafa tokkos dubbadhee hinbeekuu. Warri matooti amantii kanaas kan Oromoo tayan hundaayyu ninbeekaa. Gartummaa Ahbashi agarsiisuu kiyyaf garuu, dhiifaman gaafadhaa.
  1. Dhimmota sirrayu qaban:
    Ani hanqinoota heddu nama qabuudhaa. Muxanno hojiifi ogummaa adda addaa heddu yo qabaadheelle, ammas hanqina heddu akkan qabuu nama ufbeekudhaa. Kanaafu yeero hundaa waltajji jireennaafi qabsoo kamirrayyu dafee barachuudhaaf yaalii taasiisaa tureera. Kanaaf hanqinni akka narra jiru barudhaan hojiifi adeemsa kiyya foyyeessuf carraaqaan ture ammas ittiin jiraa. Haa tayu malee, ololoota akka faashisti ani tayeetti oofaman ninbalaaleefadhaa! Ani nama waan fascism taye bareechee beekudhaa. Ani, naanno yoon bulchaa tureefi fedeeraala keessa yeeroon hojjadhutti nama Oromoos tayee nama biraa tokkolle, eddo kamittu akka ajjeefamu karaa ifa tayeefi karaa dhoksaa tayeenis wanti tokko ani raawwadhee hinjiruu. Ittis hinamanuu. Kana malees yeroon ummata Oromoo bulchaa turee, Ummatatti ufkenneeti hojjadhe malee ummatarraa uf hinqabnee. Diriirfadhee taaiitaa ooisaa hinbaanee. Gandoota Oromoo dhaqabuudhaan, qe’ee isaa oso hinyaadatamne dhaquudhaan, mana isaa seenuudhan, urgaa isaa urgeeffachuudhaan waggota afran dabarsee. Yo biiroon rakko fiddus, gara baadiyyaa deemaan turee. Baadiyyaa yo deemu ninfayyaa! Fakkeennaaf yeero tokko Magaalaa Mandii- Wallagga Lixaa keessatti, hojii ilaaluf yeeroon deemu waraanni biyyaa, naannawa sana jiru hidhanno guutuu qabatee ummata bayee karaa gamaa gamana dhaabbatee nasimachuuf bayerratti, fuulaan itti garagalee qawwee gara ummataa qabee animmo jiddu sana akka dabru qophaayee turee. Battalumatti, waraanni kuni asi ka’u malee lafa daaw’annaa san hindeemu jedhee diduudhaan namicha basaasaa naanno sana jiruun hatattamaan akka kaasu itti himee. Innis nageenna keetiif jennaan, ani ummata Oromoorra uf hineeguu, waan ummata Oromoorra dabreemmo humni dafee dhaqabaa Oromiyaa (kan Yoonaatanniifi Dirribaa Aariqoo leenjisan) nama 10ni gadi kan hintaaneetu nawaliin jiraa. Eegumsa warana biyyaa, Oromiyaan hingaafanne jechudhaan waraanicha kaasiiseen ummata keessa miila kiyyaan deemee, harka fuudhee, waliin nyadhee dhugee, Oromummaa agarsiiseen Oromummas argeen galee. Mandiin lafa hoggansi OPDO hanga guyyaa sanitti dhaqee hinbeekneedha. Lafti sun, lafa hoggantoonni ABO tokko tokko itti dhalatan waan taateef akka lafa ABOtti fudhatamtii. Edoo kamittu, yeeroo kamiyyu Ummata Oromoorra hinqoollifanne. Oloola maqaa balleessaafi ennumma namaa biyya faranjii, biyya iftooma qabduu keessa ta’aani oso haqaafi dhara addaan hinbaafne namarratti duuluun Oromoo diiguudha jedheen abaaraa.Waayee amantirratti Sheekkota areeda dheeraa qaban isinirra haada jedheeni; jedhamee saalfii tokko malee warri oduu kana gadidhiisuu, ammas Ummata Oromootiifi ana waldhabssiisuf warra carraaqudha. Warroonni kunimmo biyya keessafi (caasaa motummaa keessafi isaa alas) biyya alas warra jiran akka tayee ninbeekaa. Ani warra amantii dhiisiti nama kamiyyu, garaa garummas yon qabaadhees nama kabajudhaa. Kanammo Sabni bal’aan nibeekaa. Caasaa OPDO keessatti namni biiroo isaa Ummata Oromootiif yeeroo jalqabaatiif bane anadhaa. Qonnaan bulaan, hojjataan, warrii amantii, hiyyeessi, dureessi, dhiiraafi dhalaan, diqqaafi guddaan biiroo tiyya hindhufne hinturree. Namni kaffalti geejibaa gara biyyatti galuun dhabees na bira dhufaa turee. Mahallaqa kiisii tiyyaa fixeen hojjattoota na gargaaranirra liqeenfachaa akka turee, gaafa tokko ragaan kun ifa tayaa.OPDO ilaalchisee yaadonni keennaman addaan baafamani ilaalamu qabani. Yaada kana kaniin kennuf OPDO “defend” godhuufi miti. OPDOn kan ijaaramtee TPLFn akka tayee OPDOn mataa isii waggoota 20 booda amantee jirti. OPDOn sabbonummaa Oromummaa qabuufi kan hinqabne akka jiran beekkamu qabaa. OPDO keessa akka namni alaa ilaalu oso hintaanee qabsoo hamaatu gaggeefamaa. Qabsoon kunis Oromummaafi waan Oromummaa hintaanee jiddutti adeemsifamaa. Miseensi OPDO sababa adda addaatiin kumaatamaan ari’atamu, hojii ala tayee waan nyaatu dhabee kararratti kufuu, kan mana hidhaa keessa jirus baay’eedha. Fakkennaf, hattertaa jedhamee kan gadi aanu, mana hidhaatti kan darbatamuuf waan Oromumma cimaa agarsiisuufi. Hanna Yoo ta’ee akkuma biyyattitittu, rakko hikkamu hindandeenne keessa erga lixame tureeraa. Kanaafi humnii biyya alaa jiru, OPDO yo xinnaate miseensa miliyoona 3 qabuu, kana keessa %80 qonnaan bulaa keenna waraqaa ennumma argachuuf miseensoome, akkasumas sabbontoota jajjaboo,  OPDO rakko qabu waliin moyyee takkatti naqani akka midhaan findigoo, findiguun dogongora waggota 25niif irraa baratamu dadhabameedha waan tayeef, sirrayu qabaa jedheen amanaa. Goota, goota haqqisuu; sabboonaa bobayaa buluu, haala rakkisaa tayee keessatti aarsaa garmalee kaffalaa kan jiru akka lafarra jiru beeknee yaadaan gargaaruun Oromummaa cimsa malee hindiiguu, hindadhabsiisu, hinballeessu.Ani biyya tana ergan gayee waggota lamaa. Yeroo kana keessatti haala daayaspooran keessa jiru hubachuuf yaalaan jiraa. Yeeroo kana keessatti namootaa adda addaa waliin bilbilaan haasayuudhan karaa Oromumman itti cimtuufi tokkummaan Ummata keenna itti jabaaturratti yaada kiyya laadheen jiraa. Yeeroo amma kanatti dhaaba siyyas tayee garee siyaasaa kamiyyu keessa kan hinjirreefi qo’aannaa fi barnootarra akkan jiru ibsuun barbaadaa. Kanuma waliinis, Oromoon daayaaspooraa keessa jiru eddo dhalootaafi qoomoodhaan walqooduun isaa, dhimma Oromummaa ifatti miidhu tayuun isaa beekkamuu qabaa. Qomoon Oromoo hundinuu, faaya keenna. Faayaa kana tuttuquun, walii dabarfachuu dhabuun, ufeggannoo malee jechoota nama miidhan akkuma fedhan qomoo tokkorratti ykn kan biraarratti darbachuun waan nu diigudhaa. Muxannoo kiyyarraa wantiin argee, Oromoo morma walqabatee walitti booyuu malee Oromoo walirratti duulu miti. Biyya keessatti haalli kuni hinjiru jechuun nidandayamaa. Qaawwa hintaanee ufi ufitti bannee waan ufdadhabsiisnee natti fakkaataa. Kanaafu hojii namni hundi foyyeessuu qabu jedheen amanaa.

 

Galatoomaa

Juneeydii Saaddoo Cirrii

Bitooteessa 5, 2016

Tokkummaa Mooraa Qabsoo fi Qabsa’otaa Jabeessuuf Labsa Walii-galtee ABO fi IBSO

Waamicha ummati Oromoo jaarmiyaalee siyaasaa Oromoof taasisaa turee fi jiru ka’umsa taasifachuun, qabsoo Oromoo gara fuuladuraatti tarkanfachiisuuf, tokkummaan jaarmiyaa Oromoo murteessaa ta’uun isaa ifaadha. Kanumaaf jecha ABO (Jaarmiyaalee Oromoo Arfan Tokkooman) fi IBSO marii baldhaa fi bilchaataa eega taasisanii booda, murtee seena qabeessa irra geenyee jirra.

Bifuma Kanaan, akka jaarmiyaa siyaasaatti qophaa qophaa deemuu irra hirree tokkummaan, diina keenya falmannee bilisummaa Oromoo milkeessuu fi biyya keenya Oromiyaa ijaarrachuuf, adda tokko huumnee, sagantaa jaarmoleewwan lameenuu jiddu galeessa ta’e baafannee waliin wajjin ojjachuun bilisummaa uummata keenya mirkaneesuuf qabxiiwwan kanaan gaddi irratti walii-galleerra.

The Green Movement's photo.

– Mirga saba biraa otoo hin tuqiin biyya Oromoo, Oromiyaa ijaarachuu fi bilisummaa Saba Oromoo dhugoomsuu akka dandeenyu, kanaafis akka qabsoofnuu; mala tarsiimoo fi toftaa galma gahiinsa kanaaf waadaa waloo masakama chaartara keenyaa ta’a;

– Masakamni keenya sirna dimokraasii fi dandeettii qabsoo sabaa tarkaanfachiisuu danda’uu irratti kan hutubamu ta’a;

– Giddu-galli qabsoo keenyaa, Oromoo humneessuu (hidhachiisuu, dammaqsuu, dirree qabsoo dachee Oromiyaa keessatti gadi dhaabuu fi waraana bilisummaa Oromiyaa jabeessinee ijaaruu dha;

– Qabxiilee kanaa olitti tuqaman dhugoomsuuf ijaarsa Waraana Bilisummaa Oromiyaa, hojii dippilomaasii fi dinagdee qabsoof malu karoora waloon kan hoogganamu akka ta’u gochuuf waliigallee jirra;

– Dhaabbilee siyaasaa Oromoo qaama tokkummaa kana keessatti hin hirmaanne ammas humna tokkoon akka mooraa tokkummaa qabsa’otaatti makaman jajabeessinee waamicha goona.

Hunda dura, abbaa qabsoo kan taate uummatni Oromoo biyya keessaa fi biyya alaa jiraattan, qabsoo bara dheeraaf haarsaan guddaan itti kaffalame galmaan gahuuf carraaqaa turtan, qabsoo bilisummaa jabeessuuf hirmaannaa roga hundaa akka gootan waamicha isiinii goona. Keessumaa dhaloonni harawaan itti gaafatama seenaa sirra jiru bahuuf akkuma yeroo ammaa haarsaa qaqalii kaffaluudhaan xurree goototi kaleessaa saaqan galmaan gahuuf, ijaarsa bifa hundaa keessatti hirmaachuu fi caasessuun akka Qabsoo Bilisummaa Oromoo galiin geessu waamicha addaa siif goona. Qabsoo bilisummaa fi abbaa biyyummaa dhugoomsuuf dhaabni kee IBSO fi ABOn bifa harawaan hooggansa qabsoon gaafatu kennuuf qophii ta’uu isaa siif dhugoomsa.

Dhaabbileen siyaasaa Oromoo bifa gara garaan ijaaramtanii Qabsoo Bilisummaa Oromoo gaggeessaa jirtan, yeroo kamuu caala tokkummaan qabsa’otaa murteessaa ta’ee jira. Kanaaf jecha, qabsoo Oromoo galii isaan gahuuf walirratti xiyyeefachuun dhiifamee akka diina keenya waloo humna taanee irra aannu waamicha goona.

Ilmaan Oromoo beekas ta’ee, otoo hin beekiin, sirna cunqursaa Wayyaanee tajaajilaa jirtan itti gaafatama seenaa jalaa bahuuf jecha, diinaaf tumsa taatanii jirtan keessaa baatanii, akka mooraa qabsoo Oromiyaati dabalamtan waamicha Oromummaa isiniif taasifna. Waamicha ilmaan Oromoo isiniif godhaa jiru dhagahuu yoo diddaan, badii irratti badii dabalachaa kan deemtan yoo ta’e, bifa kamiinuu murtii uummata Oromoo jalaa kan hin miliqine ta’uu keessan akka beektan isin hubachiifna. Kanaaf jecha, yeroon otoo hin darbiin akka mooraa qabsoo Oromoo keessatti qooda fudhatan waamicha isiniif taasifna.

Injifannoon kan Ummata Oromooti!

Adda Bilisummaa Oromoo (ABO)
abosperson@gmail.com

Ijaarsa Bilisummaa Saba Oromoo (IBSO)
Ibso.oplo@yahoo.com

Hojiin Obbo Baqqalaa Garbaa Hogabrruu Oromoo Keessatti Bakka Gudaa Qaba

Obbo Baqqalaa Garbaa, Itti Aanaa Dura Taa’aa Kongirasii Federaalistii Oromoo (KFO) kan ta’an, gidduu kana kitaaba Maartiin Luuter Xiqqaa Ka ta’e “I have a Dream” jedhu gara Afaan Oromootti hiikaniI gabaarraa oolchaniiruu. Maqaan kitaaba kanaa ‘ Mula’atan Qaba’ kan jedhudha. Hojjiin Obbo Baqqalaan hojjetan kun hogabrruu Oromoo keessatti bakka guddaa kan qabudha.

Barreefamoonni/kitaabonni afaan biraatiin barreeffaman gara Afaan Oromootti jijjiranii dubbistootaaf dhiyeessuun haga kan barame miti. Kitaabota afaan biraatiin barreeffaman gara Afaan Oromootti jijjiiruun/deebisuun, uummanni Oromoo beekumsa, muuxannoo fi odeeffannoo akka argatuufi jireenyaa akkasumas qabsoo gochaa jiru keessatti hedduu isa gargaara jedheen amana.

Hojii Obbo Baqqalaa Garbaa hojjetan Oromoota Kitaabota afaan biraatiin barreeffama (keessumaa kanneen Ingilifaan barreeffaman) Afaan Oromootti hiikuu/jiijjiiruu barbaadaniif fakkeenya guddaadha. Hojii Obbo Baqalaa hojjetanirraa wanti barachuu dandeenyu qabsoon Oromoo kalatti hundaan ta’u akka qabudha.

Hundi keenya akka beeknutti, Obbo Baqqalaa Garbaa, namoota qabsoo Oromoon gochaa jiru keessatti adda durummaan nama aarsaa guddaa kaffalaa jiranidha. Mootummaan biyya bulchaa jiru garuu, ati miseensa Adda Bilisumma Oromoo(ABO) ti kana malees warra Amnesty International wajjin walqunnamtee odeefannoo soba laateefiitta jechuudhaan mana hiidhaatti isaan darbate. Obbo Baqqalaan waggoota afurii oliif mana hidhaa ADWUI keessatti erga dararamaa turanii booda ji’a jaha dura gad lakkifamuu isaanii kan yaadanudha. Hidhamuuf kan dirqaman, yakka raawwatanii osoo hintaane, mirga Oromoo kabchiisuuf waan qabsoo godhaniifi qofa.

Haata’u malee, Obbo Baqqalaan erga mana hiidhaatii bahanis booda qabsoo uummata Oroomoof godhan, kuttanoodhaan itti fufan malee sodaatanii duubatti hindeebine. Kunis, hiidhamuu fi dararamu sodaatiin mirga Oromoof falamuu akka hindhiifne iffatti muli’isinuu isaanii agarsiisa.
Nutis akkuma Obbo Baqqalaa mirga uummata keenya kabachiisuuf kalatti kamiinuu kottanoodhaan falmuun nurraa eegama. Kana goochuu baannaan, roorroo halagaa jalaa yoomiyyuu bahuu hindandeenyu.

GAMTAAN DHABBILLEE SIYAASAA SHANANII GARA HOJII HIIKA QABUUTTI JIJJIIRAMU QABA!

Walga'ii paartilee Shanani Gamtaa Hundeeffachuuf magaala OSLOO,NOORWEEYTTI Onkokoloolessa24,2015 taa'ametaa'ame

Gidduu kana Adda Bilisummaa Oromoo (ABO) fi dhaabilleen siyaasaa afur ( Adda Bilisa Baasaa Uummata Ogaadeen, Adda Bilisa Baasaa Uummata Sidaamaa, Adda Bilisa Baasaa Uummata Gambeella fi Adda Bilisa Baasaa Uummata Beenishaangul) Osloo, Noorweeyitti walitti dhufanii waliin hojjechuuf gamataa dhaabbataniiru. Dhuguma dubbachuuf taanaan, gamataan kun uumamuunsaa uummata Oromoofi uummatoota mootummaa aangoorra jiruun cunqursamaa, dhiibamaa fi lafaaf qabeenya isaanii saamamaa jiraniif oduu gammachiisaa dha jedheen amana.

Qofa qofaa fiiguura, dhaabbileen siyaasaa haala kanaan waliin hojjechuuf murteessuun isaanii uummata bakka bu’anii qabsaa’aniif abdii guddaa dha. Yoo waliin hojjetan, beekumsa, qabeenya fi humna qaban walitti fidanii diina ofii injifachuuf baay’ee gumaacha. Tokkummaan humna jedhama mitiiree. Tokkumman yoo hojjetan kayyoo ofii galmaan ga’achuun ni salphata;ni ariifatas. Tokkoomuun diina ni rifaasisa; fira ni onnachiisa.

Kanaan dura kan dhabame ture tokkummaa dha. Dhaabilleen mootummaa aangoorra jiru kana morman ykn falman hedduu dha. Garuu, waliin hojjechuu aadaa hingodhanne. Dhabbilleen siyaasaa hunduu mata mataan fiiguu. Kun immoo bu’aa barbadamu argamsiisuu hindandeenye. Amma dhaabbilleen kunniin waan kana sirriitti kan hubatan fakkaatu. Amma yeroo kamiyyuu caalaa yeroo itti tokkummaan barbaachisu dha. Qophaa fiiguun diinaatiin salphaatti rukkutamuuf nama saaxila. Haala kana hubatani dhaabbillen shanan armaan oliitti maqaa dhahman walitti dhufanii waliin hojjechuuf murteessuun isaanii uummata bilisummaa baay’isee barbaaduuf abdii guddaadha.

Haata’u malee, gamataa dhaabbatanii addaan bahuun jijjiirama fidu hinqabu. Gamtaan uumame hojii qabatamaa hojjechuun irra eegama. Gamtaa dhaabbaneera jedhanii torban tokko guutaa miidiyaa irratti odeessuun qofaan galama miti. Dhugaadha, dhimma kana uummata biraan ga’uuf hojiin piropogaandaa hojjetamuu qaba. Kanaaf immoo miidiyya sirriitti fayyadamuun nibarbaachisa. Akkas yoo ta’e malee, kayyoon gamtaa kanaa maal akka ta’e uummata biraan ga’uun hindanda’amu. Dhugumma, uummanni bala’aan gamataa dhaabbate kana deeggaruu ykn bira dhaabbachuu kandnada’u, sirriitti waan gamtaan kun hojjechuuf yaadu ykn hojjechaa jiru yoo hubate qofaadha.

Amma egaa, gamtichi hundeefame; miidiiyarrattis maaal hojjechuuf akka karoorfate uummatati beeksifate. Kana booda wanta waraqaa irratti waliigaalame, dhaabbilee shananiin, mallattteefame gara hojii qabatamaatti jijjiiruun barbaachisa dha. Yoo kun ta’uu baate, uummanni ijaaramuu gamataa kanaatti gammadde ture, deebi’ee itti gadduunsaa hin hafu.

ABOn gamataa akkasii waggoota digdaman darban keessatti dhaabbille adda adda wajjin uumaa turuunsaa ni beekama. Garuu, gamataan dhaabbatte ji’a muraasa booda diigama. Achii kan biraatu ijaarama; ammas ni diigama. Kana malees, ABOn maataansaa rakkina hedduu ofkeessa qaba. Baroota darban keessa, ABOn bakka afuritti ykn shanitti yeroo qoodamu nidhaggeenya. Xinno turani immoo warreen addaan baaneera; waliin hojjechuu hindandeenyu jedhan, yeroo isaan walitti deebineera jedhanii miidiiyaarratti oodeesan dhageenya. Yeroo muraasa booda immoo waliin hojjechuu hindandeenye jedhani yeroo isaan walkomatan dhageenya. Dhaabbilee siyaasaa keessatti waldhabuun kan jiruu dha. Kan ABO garuu adda. Tokkoomuu dhabuun namoota ABO hoogananii, uummata Oromoo nufisiiseera;abdiis kutachiisaa jira. Kanaaf, ABOn, kanarratti yeroo kamiyyuu caala hojechuu qaba jedheen amana.

ABOn dhaabbilee siyaasa uummatoota biraa bakka bu’an wajjin hojechuuf murteesuunsaa gaariidha. Garuu, hunda caalaa, dhaabbilleen siyaasaa Oromoo bakka bu’anii bilisummaa uummata Oromoof qabsa’aan, walitti dhiyaatanii garaagarumma gidduu isaanii jiruu furatanii wanta Oromoof tola jedhan waliin hojjechuu qabu jedheen amana.

Yeroo amma kanatti uummanni Oromoo yeroo kammiyyuu caalaa mirgasaaf qabsuuf kutatee ka’eera (haala qabatamaa amma Oromiyaa keessa jiru nama hordofuuf kana hubachuun nama hindhibu). Haata’u malee, dhaaba cimaa uummata kana hoogannu fi ijaaruu barbaada. Kanaaf ABO fi dhaabbilleen uummata Oromoo bakka buuna jedhan hundi yeroo kamiyyuu caalaa tokkoomuu qabu. Akkasumas, dhaabbbilee uummata biraa bakka bu’anii fi dhaabbilee siyasaa Oromoo wajjin kaayyoo walfakkaatu kannneen qabanii wajjin gamtaa yookaan/adda uummachuun barbaachisaa dha.

Kun ta’uu baannaan, uummanni Oromoo akkuma barame ajjeefamaa, hidhamaa fi lafa isaarraa buqqifaamaa jireenya gadadoo itti fufa jechuudhaa.

WAAQAYYO WAL NU HAATAASISU!
WARRA ADDAAN BAANE WALITTI
NUHAA DEEBISU!

Paartiileen Mormitootaa Shan Walta’anii Hojjechuuf Wliigalan

PDFM

VOA/TUJUBEE HORAA: Paartiileen mormitootaa shan: Sochiin Bilisumaa Uummata Benishaangul, Sochiin Bilisummaa Uummata Gaambellaa, Addi Bilisummaa Biyyoolessaa Ogaaden, Addi Bilisummaa Oromoo fi Addi Bilisummaa Biyyoolessaa Sidaamaa, xumura torban dabree irra tumsa haarawa polotikaa hundeeffachuu isaanii beeksisan.

Biyya Noorweey, magaalaa Osloo keessatti – Onkoloolessaa 22 fi 23 walga’uudhaan, “Tumsa Uummatootaa Bilisummaa fi Dimookiraasiif” ka jedhamu tumsa polotikaa haaraa hundeeffachuu isaanii, ibsa ejjennoo facaasaniin kan ibsan hoogganoonni dhaabbatoota kanaa “PAFD yokaan, akka afaan Oromootti TUBD – jedhamuun kan waamamu tumsi polotikaa haaraan kun – akka ummatoonni Itiyoophiyaa keessaa marti gamtaadhaan sirna cehumsa siyaasaa fedhii uummatoota maraa irra madde hundeeffatan hiree kennaaf” jedhu.

PAFD yokaan Tumsi Uummatootaa, ka Bilisummaa fi Dimookiraasiifii – sirna abbaa irree, ka gareen tokko warra kaan dhuunfatee bulchu diiguudhaan, sirna haqa siyaasaa haaraa, ka mirgi hiree-murteeffannoo uummatoota maraa dhugumatti itti kabajamu ijaaruuf ka qabsaa’uu ta’uu illee ibsa ejjennoo bahe kana keessatti ibsanii jiran.

Labsa Tokkoomuu ABO fi KY

Yeroo ammaa haalli hamaan ummanni keenya biyya isaa Oromiyaa keessatti mudachaa jiru himamee kan hin dhumne tahuus haala sukaneessa akka tahe beekamaa dha. Ummanni Oromoo biyya isaa keessatti mirga abbaa biyyummaa dhaabee, lafaa fi qabeenyi isaa akka malee saamamee, badii takkan maletti hidhamaa fi ajjeefamaa jira.

Ajjeechaan jumulaa uummata Oromoo irratti mootummaa TPLF (EPDRF)n tooftaa dhoksaan raawatamaa jira. Barattoonni Oromoo waan gaaffii mirgaa gaafataniif, mana barnoota sadarkaa adda addaatti fi universitooata keeysatti rasaasan ajeefamaa fi hidhamanii gochaan garajabinaa ilma namaarratti hin raawwatamne irratti hojjatamaa jira.

Kanneen hidhaa diinaa jalaa miliqan barnootarraa arihamuu fi biyyoota ollaa keessatti alloolamuurraa bilisa tahuu hin dendeenye. Miidhaa fi darara ar’aan tana ummata keenya akka ummataatti irratti raawwachaa jiraniin alatti Oromiyaa qircachuu ciranii hiratuudhaan balleessuuf saganteefatani jiru. Kana malees, Oromummaa sammuu Oromoo keessaa
haquudhaaf tattaaffii godhamaa jirtu ofirraa faccisuudhaa fi mirgaa fi eenyummaa Oromoof caalaatti wabii tahuudhaaf maloottan jiran keessaa malli inni tokko Oromoon akka sabaatti; jaarmoonni siyaasaa Oromoo fi Oromummaa akka dhaabaa fi gurmuutti wal tahuudhaan diina innikkaa dura dhaabbatuun tarkaanfii murteessaa fudhachuun barbaachisaa dha. Waan taheef, marii Araaraa fi Tokkummaa ABO fi Koree Yeroo ABO (KYABO) gidduutti waggaa lamaa oliif deemaa turte xumura itti godhuun tokkummaadhaan akka dhaaba tokkootti sochoo’uf murtii irra geenyee jirra.
Dhaaba keenya ABO jalatti miseensota, hoogganoota, fi qabeenya keenya akkasuma beekkomsaa fi dandeettii teenya walitti dabaluudhaan caasaa tokkicha jalatti Qabsoo Bilisummaa Oromoo tan ABOn gegeeffamtu akka qaama tokkootti finiinusuuf tokkoomne jirra. Jaarmayootiin tokkooman kun sagantaa, heeraa fi seera ABOtti buluu fi hujiirra oolchuuf akka jabeenyaan hojatan mirkaneessanii jiru. Mariin tokkoomuuf godhamaa ture kun yeroo hamma tokko fixullee ABO fi KYABO bara haaraya Amajjii 1, 2015, waliigaltee jaarmayoota kanaa haala abdii fi hamilee qabuun mallatteessudhan xumuramuu isaa miseensota, deeggartootaa fi ummata Oromoo yeroo beeksisan gammachuu guddaadhani.
Mormii fi waldhabbii yaadaa nu jidutti dhalatteen adda bahuun keenya ummata Oromoo fi firoottan isaa yeroo gadisiisu, diinotii fi farreen QBO warra tahan akka itti gammadan tasiseeti ture. Arra ammoo walii galtee fi tokkoomuun jaarmayoota keenyaa ummata Oromoo kan gamchiisu yoo tahu, diinottii fi warreen farra QBO tahan akka gaddisiisu beekamaadha.
Rakkina QBO mudate irra aanuuf jaarmayoota fi gurmuu qabsaawotaa kanneen kaayoo Bilisummaa Ummata Oromoo fi walabummaa Oromiyatti amanan walitti deebi’uun mooraan QBO jabeessuun barbaachisaa waan taheef, waliigalteen kun moraa qabsoo itichuuf tattaaffii godhamaa jiru keessaa qooda guddaa qaba janna.
Ummatni Oromoo fi deggertoonni QBOtis fiixa bahiinsa walii galtee araaramuu fi tokkomuu ABO kana karaa hundaan akka cinaa dhaabbatan waamicha keenya dabarsina. Haaluma kanaan, moraa QBO caalaatti itichuuf mariin dhaabootaa fi murnoota waliin deemaa jiru itti fufiinsaan akka xumura argatu gama keenyaan waan nurraa barbaachisu gochuuf waada keenya irra deebinee haaroomsina. Jaarmayoonni moraa Qabsoo Bilisummaa itichuuf fedhii fi hawwii qaban martuu gama isaaniitiinis akka waan barbaachisuu hunda godhani yaada eebifamaa kana milkeessuuf hojjattan waamicha goona.
Miseensoota, deegartoota fi ummanni keenya hundi moraa QBO itichuun akeeka ABO tahuu fi mareen kun barbaachisaa akka tahe hubachuun, akeeka kana dhugoomsuu irratti waan barbaachisu hunda akka gootan waamicha keenya isiniif
dabarsina. Akkasuma walii galtee ammaa kanas mikeessuu fi hojiitti hiikuuf obsaan, garaa bal’ina fi gamnummaan akka
sochootan yaadachiifna.
Injifannoo Ummata Oromoof!
Adda Bilisummaa Oromoo (ABO)

ABOn Oromoodha;Oromoon ABO dha.

Uummanni Oromoo Adda Bilisummaa Oromoo (ABO) baay’ee jaalata. Oromoo ta’ee ABO kan balalesatu arguun nama dhiba. Dhugaadha, miseensonni Dhabbata Dimookiraatawaa Uummatta Oromoo (DHDUO) ABOtiin nibalaaleffatu; ni jibbus. Deeggartoonni fi miseensonni DHDUO ABO yoo jibban nama hindhibu. Sababni isaas DHDUOn dhaabbata of danda’e dhaabbachuu danda’u miti. Adda Bilisa Baasaa Uummata Tigraayi (TPLF)tu isaan dhaabe.
Kaayyoon DHDUO uummata Oromoo bakka bu’uu miti. Kaayyoon isaanii uummata Oromoof qabsaa’u miti. Isaan ergamtoota. Ofii yaaduu hindanda’an. Ofis hinbeekan. Maqaatiin Oromoo bakka buuna jedhu malee, isaan uummata Oromoo bakka bu’uu hindanda’an. Isaan fedhii gooftota isaanii guutuuf uummata Oromoo dura kandhaabbatanidha. Hojiin isaanii uummata Oromoo qabeenya isaa saamsisuudha. Waggota digdaman darbaniif, DHDUOn uummata Oromoo hiisisaa, ajjesisaa, lafa isaarraa isa buqqisiisaa fi qabeenya isaa saamsisaa turan. Ammas kanumatti jiru. Uummanni Oromoos, DHDUOn dhaabbata Oromoo bakka bu’uu ta’uu akka hin dandeenye sirriitti ni beeka. Jibba isaanii qabus karaa adda addaa ibsachaa tureera.

Uummanni Oromoo, dhabbanni dhugaan uummata Oromoo bakka bu’uu danda’aa, mirga Oromoos ni kabachiisa jedhani amanan Adda Bilisummaa Oromooti. ABOn bara 1970mootaa jalqabee qabsoo Oromoo adda durumman gaggeessaa kan turedha. Mootummaan abbaa irree Darguu, Itoophiyaa waggoota 17 kan bulche, kuffisuu keessatti ABOn shoora oolaana taphateera. Kufaatii Darguun booda, Mootummaa Ce’umsaa Itoophiyaa keessatti hirmachuu danda’eera. Yeroo sanatti dhaabbanni siyaasaa Adda Dimookiraatawaa Warraaqsa Ummatoota Itoophiyaa (ADWUI) ciminaan morkataa kanture ABO dha.

Garuu, ABOn mootummaa ce’umsaa keessa yeroo gabaabaaf ture; ji’a saddeeetiif qofa. ABOn fudhatama inni yeroosanatti uummata Oromoo biratti argate hiriba kan isaan dhowwe warri ADWUI, karaa DHADUO miseensotaa fi deeggartoota ABO irratti duula bananii, ABOn akka Oromiyaa keessa socho’ee sagantaa isaa uummata Oromoo akka hinbarsiifannee danqaraa itti ta’an. Miseensota ABO ajjeesuu, hidhuu fi dararuu jalqaban. Haalli kun daran dabalaa waan deemeef ABOn mootummaa ce’umsaa lakkisee ba’uuf dirqame. Karaa nagaatiin mirga uummata Oromoo kabachiisuu akka hindan’amne waan hubateef, ammas qabsoof gara bosonaatti dacha’e.
ABOn kaayyoo Oromiyaa bilisoomte hundeessuuf qabsoon taasise galma ga’uu baatus, uummata Oromoof bu’aa gurguddoo heddu buuseera. Afaan Oromoo, afaan barreeffama hinturiin akka inni afaan barreefamaa ta’u godheera. ABOn, qubee Afaan Oromoo bara 1978 kaasee ofii barreeffamaaf itti fayyadamaa ture, uummatni Oromoo itti fayyadamu akka danda’u taasiseera. Yeroo mootummaa ce’umsaa keessatti hirmaata ture, ABOn beektoota afaanii konfiransii guddaa qopheesuun qubee Afaan Oromoo Oromiyaa keessatti afaan barumsaa fi afaan hojii akka ta’u murtoo guddaa dabarse. Yeroo sanatti ministeera barnoota kanturan Obbo Ibsaa Guutama kitaabni Qubee Afaan Oromootiin maxxanfamanii hojiirra akka oolu taasisan. Dhugumaatti kun, hojii seenaa qabeessa ABOn uummata Oromoof taasise dha.

ABOn, hacuucaa fi gabrummaan uummata Oromoorra waggaa dhibbaaf ture akka inni irra ka’u taasiseera. Sabboonummaa fi uffitti amanumman uummata Oromoo keessatti akka dagaagu kan godhe ABO dha. Mootummaan feederaalaa Itoophiyaa keessatti akka uumamu kan godhee fi Keeyyanni 39 heera biyyiti keessatti akka taa’u kan godhe ABO dha. Yeroo sanatti kaayyoon ABO Oromiyaa bilisoomte dhaabbachuu waan ta’eef, warri ADWUI, yoo mootummaa tokkummaa yoodhaabuu yaalan, uummanni Oromoo ABO wajjin hiriira jedhani waan sodaataniif, mootummaa feederaalaa hara’a jiruu kan dhaabuuf dirqaman. Namoonni baay’een mootummaa feederaalaa afaan irratti hundaa’e kana, mootummaan ADWUI kan fide itti fakkaata; garuu dhugaan jiru isa miti.
Uummanni Oromoo dhugaa kana waan beekuuf yeroo hundaa ABOff jaalala fi kabaja guddaa qaba. Kana immmoo DHADUO fi ADWUIn sirriitti beeku. Kanaaf, fudhatama ABOn uummata Oromoo biratti qabu dhabamsiisuuf halkanii guyyaa kan hojjetaniif. Yeroo hundaa ABOn shoror keessaa akka ta’e, uummata Oromoos ta’e uummata bira akka qalu; sirna darbe (sirna abbaa lafaa) deebisuu akka barbaadu fi kkf hololuun uummaanni Oromoo akka ABO jibbu waggoota digdamman darbaniif hojjechaa turaniiru. Garuu, uummata Oromoo gara offiitti deebisachuu hindandeenye. Uummanni Oromoo yeroo hundaa ABO akka abdiisaatti ilaala; cunqursaa, hacuuccaa fi saamichaa irra ga’aa jiru kana ABOtu narraa deebisa jedhee amana.

Dargaggoonni Oromoo carraa argataniin ABO yeroo deeggaran fi leelissan arguun kan barame dha. Mootummaan ADWUI dargagoota Oromoo nuun dhiistanii maaliif ABO deeggartu jechuudhaan gara mana hidhaatti guura, ni darara, ni ajjeessa akkasumas akka biyyaa bahan godha. Kana hundaa godhullee, Oromoota gara ofiitti deebifachuu hindandeenye. ABOn qabsoon gochaa jiru laafullee, uummanni Oromoo, ammayyuu abdii hin kunne…guyyaa tokoo ABOn tokkoomee, jabaatee, cimee uummata kana bilisa akka isa baasu abdata. ABOn Oromoodha;Oromoon ABO dha.